Uutiset

Nuorten tukeminen on yhteinen asia - Yhteisvastuukeräysvarat menevät jo kolmatta kertaa nuorten ongelmien ratkomiseen

Nuorisotyönjohtaja Pete Ketola ja nuorisotyönohjaaja Janna Renko tietävät, että nuoret kaipaavat kuuntelevia aikuisia.
Nuorisotyönjohtaja Pete Ketola ja nuorisotyönohjaaja Janna Renko tietävät, että nuoret kaipaavat kuuntelevia aikuisia.
Kuva: Matti Hautalahti

Nuoret ovat yhteisvastuukeräyksen kohderyhmänä jo kolmatta kertaa peräkkäin. Nyt varat käytetään haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten ja heidän mahdollisuuksiensa tukemiseen.

Mitä ja missä?

Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 4. helmikuuta ja kestää vuoden loppuun saakka.

Kotimaassa tuotot ohjataan Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien ja HelsinkiMission avulla yksinäisille nuorille.

Kirkon Ulkomaanapu ohjaa varat Ugandan lasten ja nuorten koulutuksen mahdollistamiseen.

Seinäjoen seurakunnan nuorisotyönjohtaja Pete Ketola ja nuorisotyönohjaaja Janna Renko ovat olleet viime aikoina huolissaan nuorista. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat näkyvät.

School to Belong -yksinäisyyskyselyn perusteella yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoista 14 prosenttia kokee yksinäisyyttä.

– Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi. Vaikka minulla on vielä melko lyhyt ura, olen huomannut, että ne ovat lisääntyneet viidessä vuodessa, Renko kertoo.

Huoli kasvoi korona-aikana. Tiukat rajoitukset muiden ihmisten tapaamisesta vaikuttivat erityisesti nuoriin ja niihin, jotka kokivat jo valmiiksi yksinäisyyttä.

– Silloin ei edes saanut tavata muita. Se puhkaisi kuplan, jossa nuoret olivat olleet jo pidemmän aikaa, Renko lisää.

Pandemiakriisin jälkeen lähelle tuli sota. Pahuus ja julmat teot alkoivat hyppiä nuorten silmille sosiaalisen median kanavista. Pelko, huoli ja epävarmuus kasaantuivat.

– Kriisit näkyvät nuorissa. Muistan, kun yritin sanoa heille, että älkää selatko TikTokia kovin paljon. Siellä voi tulla mitä tahansa vastaan. Vanhemmilla ja muilla aikuisilla on iso työ saada pidettyä pakka kasassa, Renko tietää.

Tiktok on uunituoreen tutkimuksen mukaan 13–18-vuotiaiden selkeästi tärkein uutiskanava: sieltä uutisia seuraa lähes puolet ikäryhmästä.

Toiveeseen vastattiin

Seurakunnan nuorisotyön piiriin on kantautunut nuorten huoli mielenterveyspalveluiden pitkistä jonoista ja ruuhkautuneisuudesta. Muutaman kuukauden odotusaika voi olla vahingollinen, jos avuntarve on suuri.

Renko kertoo, että nuorilla on selvästi tarve päästä puhumaan jollekin. Seinäjoen seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmä on siksi toivonut, että seurakunnassa kiinnitettäisiin enemmän huomiota nuorten mielenterveyskysymyksiin.

Toiveesta syntyi Walk in talk, joka tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua. Sinne voi mennä anonyymisti aikaa varaamatta.

Toiminta käynnistyi ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa opiskelleen Piia Männistön aloitteesta lokakuussa 2022.

Pete Ketola kertoo, että tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen varoilla seurakunnan nuorisotyö painottaa entistä enemmän Walk in talk -toimintaa.

– Itse toiminta ei syö paljon rahaa, mutta satsaamme henkilökunnan lisäkoulutukseen, konseptin profilointiin ja markkinointiin. Kaikki työntekijämme ovat jo lähtökohtaisesti kohtaamisen ammattilaisia, mutta asioiden terävöittäminen voi kuitenkin olla tarpeen, Ketola avaa.

Nuoret murehtivat omien asioiden lisäksi myös yhteiskunnallisia ongelmia. Ilmastosta nuoriso on erityisen huolissaan.
Kuva: Taina Ranta-Maunus

Ääneen murehtimista

Nuoret kaipaavat selkeästi keskusteluyhteyttä. Janna Renko muistuttaa, ettei asian tai ongelman tarvitse välttämättä olla maailman suurin, vaan pienetkin asiat voi tulla jakamaan luotettavalle aikuiselle. Seurakunnan nuorisotyöntekijöitä kohtaa monessa paikassa. Esimerkiksi jokaiselle koululle on nimetty oma työntekijä.

– Muistan omassa nuoruudessani ajatelleeni, etteivät asiat ole vielä tarpeeksi huonosti, että voisin mennä puhumaan. Myöhemmin olen havahtunut siihen, että olisi voinut päästä vähän helpommalla, jos olisi käynyt juttelemassa, Renko sanoo.

Keskusteluissa nuorten yleisiksi huolenaiheiksi on noussut yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien lisäksi haasteet ihmissuhteissa. Ongelmia voi olla esimerkiksi perheessä tai kaveripiirissä.

Ketola tietää, että jo yksi keskustelukerta voi auttaa. Pelkästään siitä voi olla apua, että asian sanoittaa ja joku kuulee sen.

– Kannattaa murehtia ääneen. Pienet asiat voivat helposti kasaantua ja paisua isoiksikin. Sitten koulunkäynti kärsii ja poissaoloja kertyy. Kohta ei enää tavata ihmisiä, minkä seurauksena sosiaalisuus jää vähitellen ja vaarana on syrjäytyminen, Ketola pohtii.

Keskusteluapu ja nuorten aito kohtaaminen ovat ennaltaehkäisevää auttamista, millä voidaan välttää vakavampia ongelmia ja seurauksia. Seinäjoen seurakunta on käyttänyt aikaisempien vuosien Yhteisvastuukeräyksen varoja muun muassa Saapas-toimintaan, joka on jalkautuvaa, nuorten parissa tehtävää auttamistyötä.

Ilmaista keskusteluapua nuorille joka sunnuntai

Seinäjoen seurakunnan järjestämä Walk in talk -palvelu tarjoaa maksutonta, matalan kynnyksen keskusteluapua. Palvelu on suunnattu 13–29-vuotiaille. Kuuntelevia korvia on paikalla Nuorisokahvila Kismuksessa sunnuntaisin kello 15–18. Aikaa ei tarvitse varata etukäteen.

– Idea on nimensä mukaan se, että voi vain kävellä sisään ja tulla keskustelemaan kuulumisistaan tai huolistaan. Keskustelulle voi myös sopia ajan, mikäli se tuntuu helpommalta, kertoo nuorisotyönjohtaja Pete Ketola.

Tapaamisessa nuoren ei tarvitse kertoa omaa nimeään tai asuinpaikkaansa. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia.

Kismuksella nuorten kanssa keskustelevat seurakunnan nuorisotyön ammattilaiset sekä vapaaehtoiset ratkaisukeskeiset lyhytterapeutit ja -terapeuttiopiskelijat. Paikalla on läsnä yleensä kaksi työntekijää.

Yksi keskustelukerta kestää noin 45 minuuttia. Ketola painottaa, että jo yhdestäkin keskustelusta voi olla suuri apu. Paikalle voi silti tulla toistekin, jos on tarvetta.

– Yksikin kerta voi auttaa, kun kipu on sanottu ääneen. Yleisiä nuorten huolenaiheita ovat esimerkiksi perhe- ja kaverisuhteiden haasteet sekä opiskeluun ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset, Ketola kertoo.

Jaa artikkeli
Lounaspaikka