Perhehoito on lain mukaan huostaanotetulle lapselle ja nuorelle ensisijainen sijoituspaikka. Siitä huolimatta liki puolet kodin ulkopuolelle sijoitetuista alaikäisistä asuu laitoksissa.
Mistä on kyse? Millainen perhe haluaa auttaa, kasvattaa ja rakastaa toisen lasta kuin omaansa?
Minna Tuomiharjulla on vakava sydämenlaajentuma. Kyse ei ole fyysisestä sairaudesta, vaan psyykkisestä ominaisuudesta. Naisen sydämeen nimittäin mahtuu neljän oman lapsen lisäksi nelivuotias pojanviikari, joka muutti perheeseen ihan pikkuisena.
Vuoden verran Minna ja Tapani Tuomiharju ovat toivoneet, että sijoituskotia tarvitsevia lapsia kuljettava haikara laskeutuisi Hallilanvuoressa sijaistevan omakotitalon katolle uudelleen.
– Tilaa olisi niin sylissä kuin sydämessäkin. Olisi ihana saada pikkuiselle kaveri. Tykkäämme lapsista ja auttamisen halu on kova, Minna kertoo.
Tavallista lapsiperhearkea Tuomiharjut ovat sijaisperhe yksityisen palveluntuottajan Nuorten Ystävät kautta. Suurin osa perheistä on kunnan palkkalistoilla.
– Elämme tavallista lapsiperhearkea. En joka päivä edes muista, että olemme sijaisperhe. Pikkumies tuntuu ihan yhtä omalta kuin biologisetkin lapset.
Huostaanottoja ei tehdä kepein perustein, mutta aina on mahdollista, että lapsi palautetaan biologisille vanhemmilleen.
– Asian ymmärtäminen kuuluu sijaisvanhemmuuteen. Siitä puhutaan Pride-valmennuskurssilla paljon. Viime viikkojen tapahtumat ovat muistuttaneet siitä, että omatkin lapset ovat meillä vain lainassa. Kukaan ei anna takuuta siitä, ettei heitä oteta meiltä pois.
Tuomiharjut eivät asiaa murehdi.
– Tätä työtä ei voi tehdä konemaisesti ilman sydäntä. Emme voi olla kiintymättä lapseen tai antaa lapsen kiintyä meihin. Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen, Minna painottaa.
Huostaanotettuja lapsia ja nuoria on Suomessa yli 10 000. Heistä noin 6500 on saanut sijaisperheen. Perhehoito on ollut ensisijainen hoitomuoto lastensuojelun sijaishuollossa vuodesta 2012. Siitä huolimatta vain noin 40 prosenttia huostaanotetuista asuu perheissä. Laitoksissa heitä on yhtä paljon. Loput huostaanotetut on sijoitettu kodin ja laitoksen välimaastoon sijoittuvaan ammatilliseen perhehoitoon.
Seinäjoella on tällä hetkellä 130 huostaanotettua lasta. Heistä 50 on sijoitettuna laitokseen.
– Perheistä ei ole pulaa, mutta sijoitetuille lapsille ei ole löytynyt sopivaa perhettä. Suurin osa laitoksissa olevista on murrosikäisiä nuoria, jotka ovat liian haastavia perheille, selvittää Seinäjoen kaupungin lastensuojelujohtaja Janne Pajaniemi.
Perhehoito on huostaanotetulle kodinomaisin hoitomuoto. Se tulee yhteiskunnalle huomattavasti edullisemmaksi kuin laitoshoito. Perheeseen sijoitetun lapsen hoito maksaa Perhehoitoliiton mukaan vuodessa 22 000 euroa. Ammatillisen perhehoidon hintalappu on 60 000 euroa. Laitoshoito maksaa 90 000 vuodessa.
Teksti Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu 13.5.2015 ilmestyneestä Eparista
