Eippa, sanoo pian puolentoistavuoden ikäinen Vincent Vuorinen ja heiluttaa kättään. Tätä pikkumies ei osannut tehdä vuoden ikäisenä ja kävi sen takia kerran puheterapiassa.
Kolmen pojan äiti Annina Vuorinen ihmetteli kutsua, mutta otti tarjotun palvelun vastaan.
– Vähän hassulta tuntui viedä vauvaa puheterapiaan, mutta mikäs siinä, jos kunnalla on rahaa.
Vuoriset asuvat Ilmajoella, jossa vanhemmat täyttävät yksivuotisneuvolassa lapsen esikielellisiä valmiuksia kartoittavan Esikko-kyselyn. Se on aiheuttanut hämmästystä, sillä kysymyksissä tiedustellaan esimerkiksi sitä, osaako lapsi käyttää leikkipuhelinta.
Puheterapeutti Jonna Kuivasto oikoo väärinkäsityksiä kertomalla, että sama lomake on käytössä myös parivuotiailla lapsilla. Tulokset suhteutetaan lapsen ikään.
– Yksivuotiaan ei tarvitse osata puhua puhelimeen, vaan viedä leikkipuhelin korvalle. Puhelin ei ole avainasemassa, vaan se, että lapsi ymmärtää esineiden käyttötarkoituksia.
Kuivasto selvittää, että tuottava puhe ei voi kehittyä ennen esikielelellisiä taitoja. Näitä ovat katse, eleet, ääntely, tunneilmaisu ja kielen ymmäärtäminen. Kielellisen kehityksen viivet on tärkeä huomata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun puheterapia aloitetaan ajoissa, kielellisiä vaikeuksia pystytään ennaltaehkäisemään. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä tehokkaammin ja vähemmällä panostuksella saadaan tuloksia.
Ilmajoki on koko maassa edelläkävijä Esikko-kaavakkeen käytössä. Hyvien tulosten ansiosta sen käyttöä lisätään JIK-liikelaitosyhtymän muissa kunnissa eli Kurikassa ja Jalasjärvellä.
Seinäjoelle menetelmä ei ole tulossa. Maakuntakeskuksessa lapset pääsevät puheterapiaan aikaisintaan kahden ja puolen vuoden ikäisenä. Vastaava puheterapeutti Sirpa Rantala painottaa, ettei vanhempien tarvitse olla asiasta huolissaan.
– Terveydenhoitajat osaavat antaa riittävät ohjeet. Kotiharjoittelulla saadaan paljon aikaan. Vähiä resursseja on pakko jakaa. Pienille lapsille hyvä tukimuoto on päiväkotihoito. Tavoitteenamme on, ettei koulun aloittavilla olisi puheessa suuria ongelmia ja äännevirheitä, Rantala selvittää.
Ilmajoella äännevirheisiin ei keskitytä. Niiden hoito jää pitkälti vanhemmille annettavien ohjeiden varaan. Oikeus kunnalliseen puheterapiaan loppuu ensimmäiselle luokalle mennessä. Sen jälkeen esimerkiksi äänneongelmaisten lasten hoito siirtyy koulujen erityisopettajille. Tiivistä puheterapiaa tarvitseville kirjoitetaan maksusitoumus yksityiselle puheterapeutille.
Lue koko juttu 20.5.2015 ilmestyneestä Eparista. Se jaetaan postilaatikkoihin, mutta löytyy myös verkosta näköislehtenä.
