Puuronsilmä valmistuu - kaupunginjohtaja Kiiskilä: Uusi asemanseutu merkitsee Seinäjoelle kasvojenkohotusta

Torstaina 1. helmikuuta Veturikorttelin työmaalla on 142 työntekijää ja kova edestakainen kuhina. Vierailijan nenään ottaa ensimmäisenä tuoreen muurauslaastin tuoksu. Sisällä rakennuksessa väistellään pölyä ja sähköjohtoja, samalla ihaillaan uuden asemahallin kaaria ja holveja.

Mediakierroksen yhtenä isäntänä on Veturikorttelin työpäällikkö Jari Takaluoma YIT:ltä – mies, jota johtajatkin kuulostelevat tarkalla korvalla. Kuulemma silloin, jos Takaluoma on tyytyväinen, kaikki menee hyvin.

Johtoporras voi huokaista helpotuksesta, sillä Takaluoma näyttää peukkua ympärillään avautuvalle jättiurakalle.

– Työt etenevät aikataulussa, eikä isoja ongelmia ole ollut. Kaikki on mennyt hyvin työn vaativuus huomioon ottaen, Takaluoma arvioi.

Isoimmat haasteet ovat hankkeen laajuus ja arkkitehtoninen monimuotoisuus. Rakennuksissa on paljon eri toimintoja, minkä lisäksi kerrokset poikkeavat toisistaan.

– Oma juttunsa on vielä logistinen sijainti. Kun töitä tehdään tässä puuronsilmässä, on materiaalivirrat ja muu tilankäyttö suunniteltava erityisen tarkkaan, Takaluoma lisää.

Vaikka projekti on miehen työuralla tähän mennessä selvästi suurin, ei hän ole menettänyt yöuniaan vielä kertaakaan.

– Ei sentään. Yöunet ei saa mennä töiden takia. Muussa tapauksessa pitää vaihtaa alaa, Takaluoma toteaa.

Kun vuodenvaihde joskus koittaa ja Veturikortteli on valmis luovutettavaksi, Takaluoma aikoo ottaa ansaitun vapaan.

– Ei mitään ihmeellistä, mutta vähän voisi puhaltaa. Kun työmaa on valmis, ajattelin mennä mökille saunomaan.

Portti Etelä-Pohjanmaalle

Kiipeämme portaita rakennuksen yläosiin. 4. kerroksen maisemaikkunalla seisoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä silmäilemässä Seinäjokea.

Miltä kaupunki näyttää täältä katseltuna?

– Mukavahan se on yläilmoista katsella kehittyvää kaupunkia. Veturikorttelin työmaa edistyy hyvää tahtia. Samalla saa todeta, että näin se Seinäjoki pikkuhiljaa rakentuu. Nyt saisi vielä vain tulla lisää kaikenmoista rakentamista kaupunkiin, Kiiskilä toteaa.

Hän kuvailee uutta asemaa portiksi Etelä-Pohjanmaalle.

– Ja sama toisinpäin, moni matkustaa muualle tätä kautta. Siinäkin mielessä tämä on vahvasti maakunnallinen asia.

Kiiskilä iloitsee myös maiseman muutoksesta.

– Mitä sitä kaunistelemaan, kyllähän Seinäjoen vanha asema on ollut aika industriaali maisemaltaan. Nyt tulee sellainen kasvojenkohotus, joka antaa kaupungista todella hyvän ja raikkaan kuvan.

Kiiskilä pitää myös asemanseudun työllisyysvaikutuksia merkittävinä.

– Ensinnäkin se, että tälläkin hetkellä noin 150 työntekijää on rakennuksilla, tällaisena aikana, jona rakentaminen on jokseenkin jäässä. Tämä on valtavan kokoluokan hanke.

Toisekseen hän painottaa sitä, miten Veturikortteliin siirtyy kasvavia yrityksiä toimintaansa kehittämään.

– Pääradan varrelle halutaan tulla aina. Lisäksi näihin tiloihin asettuu aivan uusia yrityksiä, sellaisia, joita Seinäjoella ei ole aiemmin ollut.

Iso merkitys keskustalle

Mikä on kaupunginjohtajan arvio siitä, millainen merkitys Veturikorttelilla on kaupunkilaisille ja pitkään jatkuneelle keskustelulle Seinäjoen keskustasta?

– Kaupunkilaisille on totta kai iso aihe keskustan kehittyminen, tai joku voisi sanoa, kehittymättömyys, Kiiskilä avaa.

Hän viittaa aluksi kommentteihin siitä, onko Ideapark vienyt elinvoiman keskustasta, vai olisiko ilmassa ehkä muitakin mustia joutsenia.

– Mielestäni verkkokauppa näyttelee isoa osaa tässä kaupan alan murroksessa. Jokainen tietää, mitä on tilata tavaraa kotiin ja palautella vaikka saman tien, jos ei ostos miellytäkään, Kiiskilä sanoo.

– Lisäksi voisi todeta, että Ideaparkissa on monta monikansallista liikettä, jotka eivät olisi ehkä koskaan tulleet Seinäjoelle ilman tuota ostoskeskusta. Eli kyllä se paikkaansa puolustaa.

Kiiskilä näkee uudella Veturikorttelilla ison roolin keskustan elinvoiman kasvattamisessa.

– Tänne sijoittuu niin paljon palveluita, että se on ilman muuta koko keskustan elinvoimalle piristysruiske.

Samalla Veturikortteli tulee olemaan merkittävä liikenteen ja asioinnin solmukohta. Tästä syystä kaupungin tulevaisuuden intresseissä ovat Ruukintien ja Valtionkadun liikennejärjestelyt.

– Liikenteen sujuvuus pitää järjestää niin bussien, taksien, yksityisautoilun kuin kevyen liikenteenkin osalta. Se on mietittävä tarkasti ja saatava kerralla toimivaksi, Kiiskilä sanoo.

Toimipisteet yhden katon alle

Aluejohtaja Tero Järvinen E-P:n Hyvinvointipalveluista silmäilee nelos- ja viitoskerroksissa 12 000 neliön tiloja, jotka on varattu kaupunkilaisten tuleville hyvinvointi- ja terveyspalveluille.

– Se, että siirrymme tänne keskustaan, on meille merkittävä logistinen voitto. Peräti 17 eri toimipistettä yhdistetään nyt saman katon alle, Järvinen sanoo ja listaa palveluja lastenneuvoloista sosiaalipalveluihin ja puheterapiaan.

– Tästä aseman seudusta rakentuu sote-palvelujen keskus monenikäisille.

Järvinen korostaa, miten hyvä savutettavuus uusilla palveluilla on.

– Tänne on helppo tulla myös omalla autolla. Tulevaisuudessa Aallokko voi toimia mahdollisesti myös muualta tulevien asiantuntijoiden tukikohtana, koska asemalle on sujuvaa saapua niin etelän kuin pohjoisen suunnasta.

E-P:n hyvinvointipalvelujen henkilöstö pääsee tutustumaan uusiin tiloihin kesän alussa.

– Näissä tiloissa jokaisen on takuulla mukava työskennellä. Vuoden 2025 alussa muutamme ja tuomme kaikki palvelut tänne.