Saimme neljätoista vuotta sitten uuden perheenjäsenen, 16-vuotiaan vaihtarityttö Toonin. Katsoimme melkein vuoden ajan Seinäjokea ja Suomea bangkokilaisin silmin.
Suomen ilmasto jännitti Toonia, koska hän ei ollut koskaan ollut alle 15 asteessa. Vielä suurempi yllätys taisi olla, että lämmön lisäksi myös valo väheni joka päivä elokuusta jouluun asti.
Kaamosaika on vaikeaa monelle suomalaisellekin. Vaihtarillemme kokemus oli raju. Talvella 2008 maa tuli valkoiseksi vuoden lyhyimpänä päivänä, kaksi päivää ennen jouluaattoa. Joulu nosti tunnelmaa ja talvesta tuli onnistuneen perinteinen. Toon kokeili hiihtoa, luistelua, potkukelkkailua, laskettelua ja avantosaunomista.
Keväällä valo ja elämä voittivat. Seinäjoen lukiota käyvä Bangkokin-tyttömme alkoi haaveilla eläinlääkärin ammatista.
Latasimme kovat odotukset Suomen kauniiseen suveen, mutta kesäkuu alkoi koleana. Kun lähdin neljän vaihtarin kanssa kesäajelulle, mittari näytti aamulla kahta ja puolta astetta. Illalla Imatralla lukema oli kasvanut kolmeen asteeseen. Viimeinenkin vaihtari vaihtoi shortsinsa farkkuihin.
Juhannusviikolla Toon palasi Bangkokiin. Hän ehti kokea keskikesän valtavan valon tulon, mutta ei ehtinyt nauttia sen tuomasta lämmöstä. Me puolestamme vierailimme seuraavana uutena vuotena Toonin kotona kokemassa Bangkokia suomalaisin silmin.
Sitten kului kolmetoista vuotta, kun seurasimme Toonin elämää etäältä, melkein 8000 kilometrin päästä. Tänä kesänä Toonin tarina sai jatko-osan ja puuttuvan palan. Thai-tyttömme palasi Suomen-kotiinsa melkein kuukaudeksi.
Toon tuli samaan aikaan kuin oli aikoinaan lähtenyt, juhannusviikolla. Eikä nyt ollut koleaa, vaan tukala helle seurasi Toonia näihin päiviin asti. Kuuma on, hän myönsi.
Hymy on ollut herkässä ja juttu luistaa. Sama mukava tyttö, mutta lisää kokemusta.
Toon on tällä välin toteuttanut haaveensa ja valmistunut Bangkokissa eläinlääkäriksi. Sen tiesimmekin, mutta vasta Seinäjoella opimme, että vaihtarimme on viittä vaille valmis eläinlääketieteen tohtori.
Urhea ja sinnikäs Pohjanmaan-thaimaalaisemme opettaa meille parhaillaan, että Bangkokilla ja Seinäjoella ei ole eroa kuin pari pientä astetta. Samanlaisia ihmisiä joka paikassa.
Itse asiassa samoja eläimiäkin. Jos luet tätä keskiviikkona, näkee eläintohtorimme tällä hetkellä elämänsä ensimmäiset jättiläispandat.
Anssi Orrenmaa
vapaa kirjoittaja
