Dieselvero tuntuu kohtuuttomalta ja sen poistamiseksi on tehty kansalaisaloitekin. Eduskuntaan päästyäni aioin tehdä lakialoitteen veron poistamiseksi. Dieselillä paljon ajaneena en hyväksynyt lainkaan, että dieselautoilijoita verotetaan korkealla käyttövoimamaksulla. Suunnittelin lakialoitetta veron poistamiseksi ja tutustuin asiaan syvällisemmin, ja lopulta, hallituspuolueet huomioiden, nostin kädet pystyyn.
Kolumnin otsikon valinta oli hankalaa. Dieselvero on asiana monimutkainen. Wikipedian mukaan paradoksi on näennäisesti loogiselta tuntuva ajatus tai väite, joka kuitenkin johtaa epäloogiseen tai mahdottomaan lopputulokseen. Dieselveron poistaminen tuntui järkevältä, mutta johti ristiriitaan, kun tutustuin polttoaineen verotaulukoihin ja tämän jälkeen myös polttoaineiden energiasisältöihin.
Bensiinilitra sisältää energiaa n. 9 kWh. Diesellitra sisältää energiaa n. 10 kWh.
Bensiinin energiasisältö on siis hieman pienempi kuin dieselin. Myös bensiinin CO2-päästöt ovat samassa suhteessa pienemmät. Polttoaineita verotetaan Suomessa seuraavasti:
Bensiinilitrassa on energiasisältöveroa 53,79 snt/L, Hiilidioksidiveroa 21,49 snt/L ja huoltovarmuusmaksua 0,68 snt/L, eli yhteensä 75,96 snt/L eli pyöristettynä 0,76 €/L.
Diesellitrassa on energiasisältöveroa 34,57 snt/L, Hiilidioksidiveroa 24,56 snt/L ja huoltovarmuusmaksua 0,35 snt/L, eli yhteensä 59,48 snt/L eli pyöristettynä 0,59 €/L.
Edellä mainittujen verojen päälle tulee polttoainetta maksaessa vielä arvonlisävero.
Diesel on siis kevyemmin verotettua kuin bensiini. Jos dieseliä verotettaisiin energiasisällön osalta samoin kuin bensiiniä, olisi energiasisältöveron vaarana nousta noin 60 senttiin litralta ja siten litrahinta mittarilla saattaisi nousta jopa 25 snt/L.
Lopputulema: näin uhkana dieselpolttoaineiden litrahinnan nousun, ja siksi jätin lakialoitteen tekemättä. Litrahinnan mahdollinen nouseminen nostaisi Suomessa erityisesti ammattiliikenteen kuljetuskustannuksia, joka johtaisi mm. elintarvikkeiden hinnan nousuun. Ammattiliikenteessä kuorma-, linja-, pakettiautot ja taksit ovat pääsääntöisesti dieselautoja.
Lisäksi polttoaineiden hintojen nousua uhkaa tulevaisuudessa jakeluvelvoite, joka tarkoittaa, että liikennepolttoaineen jakelijoiden vuosittain kulutukseen toimittamasta liikennepolttoaineesta tietyn osuuden tulee olla uusiutuvia polttoaineita. Suomi on psykedeelisessä ilmastokiimassaan asettanut nämäkin tavoitteet korkeammalle kuin Euroopan Unioni on vaatinut. Suomi haluaa olla kokoaan suurempi tässäkin asiassa. Perussuomalaiset eivät ole sitoutuneet näihin liikennepäästöjen ”kokoaan suurempi” tavoitteisiin. Mielestäni polttoaineiden hinta on liian korkea Suomessa.
Seuraavalla kerralla kirjoitan työstä eduskunnassa, josta tämä yllä oleva olkoon esimerkkinä.
Juha Mäenpää
kansanedustaja, PS
