Kolumnit

Herstory historyn lisäksi - toivo kannattaa asettaa naisiin

story-image
  • Epari

Seinäjoki sai kaupunkiajan historiansa vuosille 1960−2020 – hienoa!

Vankka 715-sivuinen opus tuli tarpeeseen. Pääkirjoittaja Sulevi Riukulehto tsekkautti kulttuuripuolen tekstin minulla jo aikaisemmin, enkä löytänyt siitä moitittavaa, päinvastoin.

Historia saatiin näin ajan tasalle, mutta mikähän olisi kansan käsissä kuluva Seinäjoki-romaani?

Pohjalaisten suuri tulkitsija Antti Tuuri ei ole juuri kunnostautunut Seinäjoen kuvaajana, vaikka onkin tuonut sankarinsa keskussairaalaan (Pohjanmaa 1982), Hotelli Lakeuteen (Lakeuden kutsu 1997) ja Seurahuoneelle (Levoton mieli 2019).

Suosittu historiallisten romaanien tekijä Enni Mustonen ei ole noteerannut syntymäkaupunkiaan juuri ollenkaan yli sadan kirjan tuotannossaan. Hovimäki-sarjassa yksi päähenkilöistä on Henrik Wegelius, jonka nimi viittaa Seinäjokeen ja Uppalan kartanoa asuttaneeseen sukuun, mutta ei hänestäkään ole Seinäjoen kirjalliseksi sankariksi.

Monessa romaanissa Seinäjoelle tullaan sairaalan takia. Mirja Kuivaniemen Hinta-romaanissa (2004) Kaarinan tie vie Törnävän piirisairaalaan. Merja Mäen siirtolaisromaanin Ennen Lintuja (2022) Alli löytää paikkansa ensin lääninsairaalasta, sitten seinäjokelaiselta maatilalta.

Seinäjoen kaupunkielämää kuvataan romaaneissa vähemmän. Poikkeus on Hellevi Salmisen ainoa aikuisten romaani Aivan tavallinen nainen (1985), missä maakuntalehden toimittaja Mari Hakala liikkuu kaupungin keskustassa ja päätyy Sorsanpesälle.

Myös Mirja Kuivaniemen Punainen suru -romaanin (1989) Assi kulkee ympäri 1980-luvun Seinäjokea. Kuivaniemen Viattomuus-novellissa (2009) Viola viettää laatuaikaa kahvitellen Seinäjoen torilla, joka oli tuohon aikaan Torikeskuksen edustalla.

Toisenlaisen kuvan Seinäjoesta piirtää Heleena Lönnrothin Savikaupungin kauhu (2016). Romaani on synkkä visio maakuntakeskuksen nurjasta puolesta, jossa muukalaisviha herää hetkessä eloon.

Suuri Seinäjoki-romaani on kuitenkin vielä tekemättä. Luulen, että toivo kannattaa tässä lajissa asettaa naisiin – siis historyn sijaan herstoryyn.

Kirjoittaisikohan Merja Mäki, Kirsi Haapamatti tai Henna Helmi Heinonen meille Seinäjoki-romaanin…?

Anssi Orrenmaa

vapaa kirjoittaja

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka