Kolumnit

Kulttuuritapahtumista hyvinvointia ja taloutta – kulttuuri työllistää Suomessa enemmän kuin puuteollisuus

  • Epari

Viime viikolla järjestettiin ensimmäistä kertaa ”Toivo - Etelä-Pohjanmaan Kulttuurifoorumi”.

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on yksi niistä aloista, joita korona on rankasti kurittanut. Nyt onneksi alkaa olla toivoa käynnistää tapahtumia. Provinssi, Ilmajoen musiikkijuhlat, Tangomarkkinat, Vauhtiajot ja monet muut maakuntamme upeat kulttuuritapahtumat järjestetään jälleen.

Hyvä niin, sillä kulttuuritapahtumilla on monia myönteisiä hyvinvointi- ja talousvaikutuksia.

Muun muassa yhdessä olon, toisten ihmisten tapaamisen ja yhteisöllisyyden hyvien vaikutusten ansiosta kulttuurilla ja taiteella on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi mielialaan ja työhyvinvointiin.

Kulttuuritapahtumien taloudellinen merkityskin on valtava. Tämä on tunnistettu aikoinaan myös Etelä-Pohjanmaalla, kun selvitettiin kesätapahtumien talousvaikutuksia alueelle. Tapahtumilla on taloudellista merkitystä monille eri toimijoille, ei vain esiintyjille.

Kulttuuri on tilastokeskuksen mukaan Suomessa keskisuuri toimiala, joka työllistää enemmän kuin vaikkapa elintarvikkeiden ja juomien valmistus, puuteollisuus, elektroniikkateollisuus jne., ja vain vähän vähemmän kuin majoitus- ja ravitsemustoiminta. Suomessa kulttuurin toimiala työllisti vuonna 2020 työvoimasta 5,1 prosenttia.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin festivaalituotantoon liittyviä rahavirtoja ja niiden kertautumista aluetaloudessa. Tutkimuksessa havainnollistettiin talousvaikutuksia kolmella alueella: Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tutkimuksen mukaan talousvaikutukset syntyvät festivaalien ja paikallisten yritysten muodostamissa toimijaverkostoissa. Samalla kävi ilmi näiden verkostojen monialaisuus ja yhteistyön moninaisuus yli varsinaisen taiteen- ja kulttuurintuotannon.

Yksi tärkeimmistä aluetalousvaikutusten muodostumisen tekijöistä on festivaalin koko. Tuotannoltaan ja kävijämääriltään pienten festivaalien tuotantoverkostot ovat usein paikallisia ja alueellisia, ja niillä on kokoonsa nähden paljon aluetaloudellista vaikuttavuutta.

Suurempien festivaalituotantojen verkostot ulottuvat myös kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Kävijämääriltään suuret festivaalit tuottavat paikallisia ja alueellisia vaikutuksia suuren volyyminsä ansiosta.

Tietenkin myönteiset vaikutukset edellyttävät, että erikokoisissa tapahtumissa on kävijöitä.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurifoorumin nimi oli osuvasti Toivo. Toivo on ”odotus siitä, että jotain suotuisaa tapahtuu”. Suotuisaa nyt toden totta tarvitaan – niin hyvinvoinnin kuin taloudenkin näkökulmasta.

Nautitaan siis monipuolisesti kulttuurista ja tapahtumista. Nyt siihen on – vihdoinkin – mahdollisuus.

Paula Risikko, (kok.)

kansanedustaja

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka