Tänä vuonna se tapahtuu. Maahanmuutosta tulee Seinäjoen suurin väestönkasvun lähde, ohi Suomen sisäinen muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun.
Seinäjoen asukkaista on vieraskielisiä nyt 3,5 prosenttia. Lähivuosina vieraskielisten osuus tulee kasvamaan noin viiteen prosenttiin, mikä sekin on Suomen kaupunkikeskusten pienin prosenttiosuus.
Maahanmuuton määrän kasvun taustalla on monta tekijää. Työ tuo Seinäjoelle eri alojen ammattilaisia. Opiskelu tuo tänne sekä opiskelijoita että heidän perheitään. Ukrainalaisista moni on hakenut nk. kotikunta -oikeutta, minkä myötä heistä tulee seinäjokisia.
Seinäjoki on lisännyt maahanmuuttajien palveluita. Kaupungin varhaiskasvatus ja perusopetus tekee mitä tärkeintä työtä lasten päivähoidon ja koulunkäynnin mahdollistamisessa. Eri oppilaitokset ovat lisänneet suomen kielen koulutusta, maahanmuuttajien työllisyyden hoitoon on saatu lisää resursseja ja maahanmuuttajien neuvontapisteen eli MONI-infon toiminta on vakinaistettu.
Maahanmuuttaja tarvitsee Seinäjoelle kotiutumiseen samat peruspalvelut kuin jokainen seinäjokinen. Kotiutumista on tuettava myös erityisin toimin, joista keskeinen on suomen kielen opettaminen.
Jokaisella seinäjokisella on lopulta se tärkein tehtävä kotiutumisen tukemisessa. Maahanmuuttajat ovat naapureitamme, työkavereitamme, lastemme luokkakavereita, peli- ja harrastusporukoittemme jäseniä… Siis ihan tavallisia seinäjokisia.
Maahanmuuttajia ei arjessa tarvitse ”kohdella” millään erityisellä tavalla. He ovat seinäjokisia niin kuin me muutkin.
Erkki Välimäki
elinvoimajohtaja
Seinäjoen kaupunki
