Olen junantuoma ja junanviemä. Suurimman osan työelämästäni olen asunut toisella paikkakunnalla kuin missä työpaikkani sijaitsee. Minulle on ollut myös normaalia, että maakuntaraja tulee ylitettyä yhtä kepeästi kuin mikä tahansa kuntaraja. Nykyisin sujahdan junalla Seinäjoen ja Tampereen väliä samalla kätevästi töitä tehden. Suorastaan on ekoteko kulkea junalla työaikaa maksimoiden, sanoisin.
Viime aikoina olen ottanut tavakseni saapua Seinäjoen rautatieasemalle kuin turisti. Haluan nähdä ja aistia kaupunkia ulkopuolisen silmin ja antaa ensivaikutelmalle mahdollisuuden. Vain siten voi ymmärtää, kuinka uteliaat turistit ja liike-elämän edustajat kokevat Seinäjoen – mikä sykähdyttää ja mitä asioita soisi parannettavan viihtyvyyden kohentamiseksi.
Seinäjoki antaa ymmärtää olevansa jotain pohjalaista jämäkkää ja isoa, ja uutta rakentuvaa asemanseutua ihaillessa voi fiiliksen todella allekirjoittaa. Jotain erilaista, jotain yllättävää. Ja mikä erityisesti minua ilahduttaa, nyt ei ole lähdetty rakentamaan tasakattoista - ”tämä saa välttää”- kokonaisuutta.
Ensivaikutelmalla muodostaa kuvan ihmisestä tai asiasta juuri sen ensimmäisen kohtaamisen yhteydessä. Se voi perustua ulkonäköön, käyttäytymiseen, eleisiin tai vaikkapa äänensävyyn.
Ensivaikutelma muodostuu salamannopeasti, ilman että aktiivisesti edes ajattelee asiaa. Tämä taas vaikuttaa siihen, kuinka ihminen suhtautuu joko sinuun tai johonkin asiaan pitkällä aikavälillä. Pitkä aikaväli onkin se tärkeä seikka.
Meistä jokaisen tulisi kantaa oma vastuunsa ilmapiiristä ja positiivisesta vaikutelmasta eteläpohjalaisuuden edustajana.
Ensivaikutelma voi toki olla myös harhaanjohtava, eikä se välttämättä kerro koko totuutta, mutta ainakin mainion kasvualustan jollekin hyvälle yhteiselle tarinalle se antaa.
Vai mitä olet mieltä?
Petra Piironen
yhteyspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
