Kolumni: Pienikin valinta voi muuttaa elämää suuresti

Elämä koostuu pienistä merkityksettömältä vaikuttavista hetkistä, jolloin tehdään pieniä merkityksettömältä vaikuttavia valintoja.

Aamu aloitetaan miettimällä käydäänkö suihkussa heti vai vasta päivän päätteeksi, valitaanko ylle housut vai hame ja menisikö töihin autolla vai pyörällä.

Ihan pienimmätkin valinnat voivat muuttaa elämää suuresti. Valinnat vaikuttavat yleensä myös toisiinsa.

Jos päättää ottaa kulkuneuvokseen fillarin, ei voi pukeutua hameeseen, eikä kannata käydä suihkussa vielä aamulla.

Okei. Tähän asti valinnat ovat voineet mennä nappiin. Mutta sitten saattaakin unohtaa kypäränsä, lempata alamäessä ja kyntää asfalttia otsallaan. Rupinen otsa ei oikein anna mielikuvaa hyvästä elämänhallinnasta, jos ylipäänsä pääsee työpaikalle asti hengissä.

Jos taas menee autolla, pilaa ilmakehää, saa huutoripulin ykkösvaihteella ajavan hiturin perässä ja voi vaikka kumikin puhjeta.

Elämä on rankkaa. Mutta aina voi lukea Aku Ankkaa. Akua ei huolet paina.

Mutta jos lukee paikallislehteä, voi saada uutta tietoa, välttää menemästä leveän kuljetuksen tukkimaa tietä ja ehtiä ajoissa töihin.

Kaikkein vaikeinta elämä on ihmisellä sen jälkeen, kun liian monet pienet valinnat on jälkikäteen todettu vääriksi.

Kun vuosi vuodelta muokkasi valintojensa janaa suuntaan, jonka päähän ei nähnyt. Vietti aikaa tehden juttuja, joilla ei ollutkaan suurta merkitystä. Jätti puhumatta, kun olisi pitänyt. Yritti pysyä mukavuusalueella, vaikka pieni epämukavuus olisi tehnyt valtavan muutoksen.

Nekin kaikki olivat pieniä valintoja. Yhtä pieniä kuin housut tai Aku Ankka.

Muutaman kirjaimen sanoja, muutaman sanan lauseita. Mutta pienistä asioista, sanomatta jätetyistä, tekemättömistä, tulee elämän jana. Pienet valinnat keräävät mukaansa oheistapahtumia, ja pian koko elämän lumipallo pyörii omaan suuntaansa ilman että sitä saa enää pieneksi viattomaksi hiutaleeksi.

Kaksi pientä kirjainta muodostavat sanan ”ei”. Minkälaisen jatkumon voikaan sulkea noilla kahdella kirjaimella elämänjanaltaan pois? Onnen, ilon ja rakkauden, vaiko surun ja yksinäisyyden?

Pia Tervo

kirjailija