Kolumni: Ekologinen bonuspistejärjestelmä

Joka makkaraa mutustaa, sen on pyörällä matkansa poljettava.

Päästökauppa ei vaikuta lainkaan toimivalta systeemiltä maapallon saastuttamisen hillitsemiseksi. Käytännössä voi saastuttaa ja päästää, minkä ehtii, kunhan maksaa kompensointimaksuja. Ne eivät kuitenkaan poista hiiltä ilmakehästä tai palauta avohakattua metsää takaisin luonnontilaan.

Entä jos keksittäisiin tasa-arvoinen päästöbonusjärjestelmä? Jossa rahalla ei voisi kiilata köyhän ohi, vaan kaikilla olisi tasan samat päästörajat? Jos käytössä olisi henkilökohtainen päästökiintiö, joka aidosti ohjailisi (lue: pakottaisi) meidän jokaisen elämäntapaa kestävään suuntaan? Jokaisella olisi vuotuinen saastuttamisen maksimimäärä, jota valvottaisiin ja josta ei maksamalla livetä.

Jos lennät Thaimaahan, olet viisi vuotta vegaaniruokavaliolla etkä tee muita lentomatkoja. Jos menet yleisöksi autokilpailuihin, nautit siellä vain kasvishernekeittoa. Ja poljet pyörällä paikan päälle. Jos pupellat päivittäin lihaleikkeitä tai kulutat pikamuotia, saat unohtaa etelänlomat ja kahviakin saat vain kupillisen aamuisin. Jos koti lämpiää kaukolämmöllä, jonka energia on peräisin suolta ja aiheuttaa sen vuoksi mittavat päästöt ja tuhoaa luontoa, ei saisi syödä juustoa eikä lentää eikä ostaa uutta kännykkää.

Luetellut esimerkit vedin hatusta, tekojen yhteismitallisuuden pitäisi jonkun minua viisaamman ratkaista. Mutta saastutuskiintiöllä ihmiset alkaisivat todella harkita kulutustottumuksiaan. Itselle tärkeitä asioita varten oltaisiin valmiita kiristämään muualta. Jos Lappiin on päästävä omalla autolla muutaman kerran vuodessa, olisi perhe muussa arjessaan ekologisempi aivan mielikseen.

Itse en ole lentomatkaillut ekologisista syistä kolmeentoista vuoteen. Tupani lämpiää maalämmöllä. Mutta lemmikkini syövät lihaa, ostan uudet lenkkarit joka vuosi ja yksityisautoilen Ylistarosta Seinäjoelle todella usein. Todennäköisesti en päästökiintiön mukaan saisikaan lentää.

Päästökiintiöiden myötä yrityksetkin ehkä alkaisivat tosissaan kehittää palveluitaan ja tuotteitaan ekologisesti kestäviksi.

Kirsi Haapamatti

freelancetoimittaja