Kolumni: Kaupungin lieveilmiöt rantautuneet kyliinkin

Enpä olisi uskonut vielä viime syksynä, että asuisin kantakaupungissa. Tässä sitä kuitenkin ollaan, uuden edessä. Olen aina ollut henkeen ja vereen maalainen. Olen toki vieläkin, onhan se lasteni toinen koti. Täytyy myöntää, että olen jo aiemmin haaveillut kaupunkiin muutosta. Maalaiskylän rauhallisuus, luonto ja tukiverkosto ovat kuitenkin pitäneet minut tiiviisti Peräseinäjoella.

Viime syksynä kuitenkin eräs ystäväni sanoi minulle jotenkin näin: ”Hei Noora oo vaan rohkeasti oma ittes, oot mahtava tyyppi ja tuo rohkeesti persoonaas enemmän esiin myös politiikassa.” Tuolloin elin henkilökohtaisessa elämässäni aikaa, jolloin tein paljon itsetutkiskelua. Tämä ystävän kommentti antoi voimaa muutonkin työstöön.

Olen mieltänyt itseni aina citymaalaiseksi. Tykkään kun arki ja ympäristö on seesteinen ja rauhallinen, tai niin seesteinen kuin se voi vuorotyön ja pienten lasten kanssa olla. Kuitenkin kaipaan elämään myös kaupungin sykettä, ihmisiä, tapahtumia.

Valitettavasti sellaiset lieveilmiöt, joita on pidetty kaupunkilaisina, ovat rantautuneet maalaiskyliinkin. Tähän voimme vaikuttaa paikallispolitiikalla siten, että missä lieveilmiöitä esiintyy, on myös palveluita saatavilla.

Elinvoimaiseen pitäjään tarvitaan hyvät lähipalvelut. Väitän, että lähipalvelut maalaiskylässä ylläpitävät myös yrittäjyyttä ja tätä kautta työpaikkoja. Uskon, että trendi on tulevaisuudessa kaupungista maalle, mutta itse törmäsin siihen ongelmaan, että etsin sitkeästi perheelle sopivaa asuntoa sitä löytämättä.

Ikävääni maalle lievittää se, kun katson olohuoneen ikkunasta ja näen metsän. Tästä voisivat sijoittajat ottaa kopin ja hyötyä tulevasta trendistä, jotta lapsiperheet muuttaisivat näihin upeisiin kyliin – jos vain se sopiva asunto ja asuinympäristö löytyisivät.

Olen parhaimmillaan ajellut 180 km päivässä sisältäen työmatkat ja matkat lääkäriin lapsen sairastaessa. Nyt kun työ on lähellä, tällaiset asiat helpottavat. Paitsi itseä, myös lasta kun hän tietää, että äiti on lähellä.

Kysymyksiä muutostani on tullut paljon: Miksi muutat, ethän unohda meitä. Koen politiikan aktiivina velvollisuuden selitellä, miksi. On myös ilo huomata, että ihmiset ovat kiinnostuneita ja kysyvät asioista suoraan. Varmasti en tule unohtamaan maalaisjuuriani. Nainen voi lähteä Peräseinäjoelta, mutta Peräseinäjoki ei naisesta.

Noora Knaapila

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas.)