Kolumni: Lakot kohdistuvat väärään paikkaan

Postilakko päättyi viime viikolla ja työntekijät pääsivät palaamaan töihin. Teollisuusliitto uhkaa jo seuraavilla lakoilla, ellei sopua saavuteta 9.12. mennessä. Keväällä on edessä julkisen puolen liittojen sopimusneuvottelut ja ainakin ennakkotietojen mukaan osapuolet ovat vielä niin kaukana toisistaan, että lisää lakkoja on odotettavissa.

Kuka voitti postilakossa? Pari viikkoa kestänyt lakko tukilakkoineen aiheutti joidenkin arvioiden mukaan yhteiskunnalle n. 100 miljoonan euron tappion. Posti luonnollisesti kärsii lakon vaikutuksista menetettynä liikevaihtona. Välillisesti myös postilaiset, eli työntekijät kärsivät lakon seurannaisvaikutuksista, koska tappiollinen toiminta työnantajalla johtaa väistämättä säästötarpeisiin, joka taas pahimmassa tapauksessa johtaa työpaikkojen menettämiseen.

Toinen seuraus Postin lakosta on parhaillaan käynnissä oleva hallituskriisi, jonka lopputulema ei vielä tätä kirjoittaessa ole selvillä. Hallituspuolueet vaativat aukotonta selvitystä pääministeriltä, onko tämä puhunut eduskunnalle totta siitä, miten hallitus on käsitellyt Postin asiaa. Oppositiopuolueet vaativat pääministerin eroa. Lienee sanomattakin selvää, että huolimatta pääministerin mielipiteestä hallituksen täydellisestä toimintakyvystä, koko eduskunnan huomio on tällä hetkellä aivan muissa asioissa kuin niissä, joihin se on vaaleilla valittu: Suomen asioiden ajamisessa.

Postin työpaikat ovat tuotantopuolella varsinkin ns. matalapalkkaisia työpaikkoja. Ei siis mikään ihme, että työntekijöillä on halu puolustaa oman työsuhteen ehtoja ja varsinkin palkkaa, jolla tulee toimeen. Työtaistelutoimet, silloin kun ne suoritetaan lakia noudattaen, ovat perusoikeus ja sitä tulee puolustaa. Ongelma on siinä, että lakot niin päättyneet, kuin mahdollisesti tulevat, kohdistuvat väärään paikkaan. Työnantajat eivät kykene taikomaan lisää rahaa kattaakseen kohoavat palkkakustannukset, ellei samaan aikaan työelämän infrastruktuurissa tehdä muutoksia.

Suomen sosiaaliturva, työn verotus ja eläkejärjestelmä kaipaavat täydellistä remonttia. Uudistukset tulisi tehdä vieläpä melko nopealla aikataululla, eli aikaa eduskunnan sisäiselle kiistelylle ei ole. Uudistukset tulisi tehdä siten, että kaikessa tähdätään työnteon kannattavuuteen ja sitä kautta työn tarjonnan lisääntymiseen. Erilaiset ”työtaistelutoimet” tulisi mielestäni kohdistaa maan päättäjiin, jotta heitä painostettaisiin yli puoluerajojen käärimään hihat ja korjaamaan työelämän infrastruktuuri.

Jussi Saarijärvi

seinäjokelainen yrittäjä