Kolumni: Mitä tapahtui lentomatkustamiselle?

Kaikki oli toisin vielä 2000-luvun alussa. Rengonharjun lentokenttää kehitettiin ja lentoliikenteen tulevaisuus näytti valoisalta.

Lokakuussa 2002 Rengonharjulta lensi yli 3000 matkustajaa. Tahti parani vielä myöhemmin ja vuoden 2005 marraskuussa ylittyi 4000 matkustajan raja. Golden Air lisäsi vuorokautisten lentojen määrää viiteen lentoon ja toi myös viikonlopun lennot. Myöhemmin Finncomm toi reitille upeat ATR-koneet.

Kentän olosuhteet paranivat. Tuli uusi ja laajempi terminaali ja kiitorataa pidennettiin suuremmille koneille sopivaksi. Mutta vuosikymmenen lopussa tuli lama. Ja vielä Islannin taivaan tuhkat. Matkustajamäärät putosivat, eikä edes kuntien tukiostot pelastaneet reittiliikennettä, joka loppui keväällä 2013.

Samoina vuosina rautateillä otettiin määrätietoisia askeleita. Seinäjoki-Oulu radan mittava peruskorjaus, Vaasa-Seinäjoki välin sähköistäminen ja kaksoisraiteen rakentaminen Etelä-Seinäjoelle olivat investointeja, jotka rakensivat rautatien tulevaisuutta. Samalla matka-ajat lyhenivät kaikkiin suuntiin minuutti minuutilta.

Vuonna 2016 otettiin askel, joka toi rautateille ehkä sen ratkaisevan kilpailuedun. VR alensi tuolloin lipun hintoja 25 prosenttia ja sai aikaan rautatieliikenteen matkustajamäärän kasvun, joka on jatkunut vuosi vuoden jälkeen.

Mutta mitä tapahtuu Rengonharjulle? Tänään se on yrittäjävetoinen lento-asema, joka palvelee lähinnä liikelentoja. Lentoaseman tilat on saatu hyvään käyttöön kiitos SEDUn, joka on tuonut alueelle logistiiikka-alan koulutusta.

Rengonharjun lentoliikenteen tulevaisuus on tilauslennoissa. Lomalentoja tehdään vastakin ja miksipä ei koneeseen voitaisi nousta Rengonharjulta.

Erkki Välimäki

Seinäjoen kaupungin elinvoimajohtaja