Kolumni: Seinäjoen nousu on pienestä kiinni

Keväällä 1990 vaihdoimme Helsingin Seinäjokeen. Sanoimme selvyyden vuoksi kavereille noin, vaikka oikeasti muutimme Espoon Kivenlahdesta Nurmon Hyllykalliolle.

Tästä lievästä harhautuksesta huolimatta Kirkkonummen-kaverimme löysivät meidät heti seuraavana kesänä, ja ovat siitä lähtien tehneet visiitin lähes joka vuosi. Niinpä olemme saaneet jo 30 vuoden ajan katsoa kotipaikkamme kehitystä näiden kavereidemme silmin.

Opettajan ja arkkitehdin katse on ollut kohteliaan arvostava, käytiin sitten Aalto-keskuksessa tai Apila-kirjastossa, pääsiäiskokolla tai Paukanevalla, Tangomarkkinoilla tai Rytmikorjaamolla, avantosaunassa tai melontakeskuksessa.

Tai kaupoilla, kirppareilla ja kahviloissa! Paras vetonaula on nimittäin yllättäen ollut Seinäjoen pieni liikekeskusta, kaikista nähtävyyksistä huolimatta.

Kaverimme ovat omaksuneet Seinäjoen kaupallisen tarjonnan niin hyvin, että he ovat usein tehneet suurimman osan vuoden vaateostoksistaan täällä. He ovat viihtyneet kompaktin kotoisessa kauppalamaisessa ilmapiirissä.

Uusin vierailu koettiin kevättalvella. Taas hiihdettiin ja avantosaunottiin. Vieraamme totesivat Seinäjoen viimeisimmän attraktion, Kalevan navetan, kiintoisaksi paikaksi. He tekivät perinteisen toivioretken myös liikekeskukseen.

Tällä kertaa vieraamme palasivat shoppailureissulta hämmentyneinä. Mitä oikein on tapahtunut Seinäjoen toimivalle keskustalle? Uusi torikin on lähinnä tuulinen ja kivinen aukio.

Tiesimme tietysti kertoa, että keskustan kehittäminen on kyllä tavoitteena, mutta tämä tavoite on ottanut takapakkia Ideaparkin vetovoiman takia. Uusi kauppakeskus ei houkutellut vieraitamme edes käväisemään, koska vastaavia näkee aivan tarpeeksi pääkaupunkiseudulla.

Mutta löytyi Seinäjoen keskustasta vielä jotain hyvääkin. Ehkä keskustan uusi nousu alkaa kahvilaklassikko Pikku Paussista, tuumasivat vieraamme suu makeana.

Seuraavaksi on meidän vuoromme käydä katsastamassa, mitä on jäljellä Kirkkonummen kirkonmäen idyllistä. (Sielläkin on kuulemma uusi kuparisuomuinen kirjasto, vieläpä samoilta suunnittelijoilta kuin Seinäjoen Apila).

Anssi Orrenmaa

vapaa kirjoittaja