Kolumni: Seinäjoen vuosikymmen

Mitä tapahtuu Seinäjoella 2020-luvulla? Kymmenen vuoden aikaperspektiivi rohkaisee ennustamaan.

Lähdetään klassikkoista. Yli 60 vuotta odotettu alikulku asemalta Pohjaan toteutuu osana asema-alueen rakentumista. Björkenheimintie saa uuden sillan, mutta Vapaudentien jatkaminen voi edelleen jäädä toteutumatta.

Lakeuden puistosta tulee oikeasti puisto ja asukkaiden vaatimukset vihreämmästä keskustasta voimistuvat muuallakin.

Keskustassa nykyinen ydinkeskusta, Pohjoiskeskusta, Aalto-keskus ja Asema-alue yhdistyvät yhtenäiseksi kaupunkiympäristöksi. Seinäjoella voi jo kokea aidon kaupunkikokemuksen tiiviillä ja kaikin liikennevälinein hyvin saavutettavissa olevalla keskusta-alueella.

Seinäjoki ottaa isoja askeleita kestävän kehityksen ratkaisuissa. Seinäjoen Energian isot investoinnit tuovat uusituvat energialähteet kaukolämpöön ja sähköntuotantoon.

Junaliikenteen suosio kasvaa kun yhteydet Tampereelle ja Helsinkiin nopeutuvat 5-15 minuutilla ja junien määrä edelleen lisääntyy.

Pyöräilyn osuus liikennemuotona kasvaa kun pyöräilyreitit keskustaan ja keskustassa paranevat. Kaupungin ilma puhdistuu myös autoilun sähköistymisen myötä.

Seinäjoen kaupunkikulttuuri vahvistuu kun Kalevan navetta, kansalaisopisto, Tiklaksen museo ja Aalto-keskuksen Visitor Center toteutuvat.

Kaupunkikulttuuria värittävät edelleen kaupunkitapahtumat, teatteri, orkesteri ja uutena entisen Törnävän sairaalan alueen kulttuurikeskittymä.

Palvelujen kehittämisessä merkittävin on perhekeskus Aallokon valmistuminen keskusta-alueelle. Terveyspalveluissa suurimmat investoinnit sairaala-alueelle on (toivottavasti) tehty vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Kampusalueella on hyvät puitteet vastaanottaa lisää yliopistollista koulutusta ja SEDUlla on toimiva kolmen kampuksen malli Seinäjoella.

Seinäjoen alkava uusi vuosikymmen on hyvin pedattu. Fiksusti toimimalla 2020-luvusta voi tulla Seinäjoen vuosikymmen.

Erkki Välimäki

elinvoimajohtaja