Kolumni: Talouden rattaiden pitää pyöriä

Kesä alkaa kääntyä kohti syksyä ja ihmiset palailevat kesälomilta töihin. Yritykset pyörivät taas normaalissa asennossa. Kesäkuussa kirjoittelin koronan toiseen aaltoon varautumisesta ja siihen liittyvästä yritysten resilienssistä, eli toipumiskyvystä. Se tarkoittaa käytännössä kassassa olevaa puskuria, jolla selvitään seuraavasta mahdollisesta häiriöstä ja liiketoiminnan sakkaamisesta. Maailmalta kantautuvista uutisista päätelleen toinen aalto on jossain muodossa tulossa, joten se varautuminen olisi pitänyt aloittaa jo tai viimeistään se pitää aloittaa nyt.

Yritykset elävät pääsääntöisesti ihmisten ja yritysten kuluttamisesta ja investoinneista. Julkisen sektorin kulutus ja investoinnit täydentävät tätä yhtälöä. Jos kulutus ja investoinnit loppuvat, katoavat myös yritykset. Kun yritykset katoavat, katoavat myös työpaikat. Ja työpaikkojen kadottua, loppuu kulutus ja investoinnit.

Huolestuttavaa on, että Suomessa syksyn budjettiriiheen liittyen on suunnitelmissa esittää veronkorotuksia ja työllistämistoimet ovat mahdollisesti siirtymässä johonkin tulevaisuuteen. Veronkorotuksilla on se vaikutus, että työn vastaanottaminen muuttuu vähemmän houkuttelevaksi niille, jotka ovat työkykyisiä. Työllistämistoimien lykkäämisellä on se vaikutus, että työelämän ulkopuolella olevia ei saada työelämään. Seurauksena on lisää työttömiä ja vähemmän kulutusta. Vähemmän kulutusta aiheuttaa yrityksille vaikeuksia kerätä puskuria vaikeiden aikojen varalle ja jos ne vaikeat ajat taas ovat nurkan takana, niin se voi tarkoittaa yritysten loppua, josta seurauksena on lisää työttömiä.

Itse olin 90-luvun laman aikaan vasta toisella kymmenellä, joten omakohtaista kokemusta siitä ei ole. Sen sijaan luin silloin aloittaneen tilitoimistoyrittäjän kirjoituksen aiheesta. Hän peräänkuulutti edellisen laman virheistä oppimista. Pakkodevalvaatiosta aiheutunut valuuttalainojen pääomien jopa kaksinkertaistuminen ja korkea korkotaso ajoi yrityksiä konkurssiin. Siitä seurauksena oli suurtyöttömyys, joka johti kulutuksen ja talouden pysähtymiseen. Toivottavasti näistä virheistä nyt otetaan oppia ja talous pidetään pyörimässä. Pääministeriämme vapaasti mukaillen: Nyt jos koskaan ei ole aika nostaa veroja!

Jussi Saarijärvi

Yrittäjä

Perintäritari Oy