Kolumni: Vanhustenviikko tulee – onko onni vanheta?

Tulevana sunnuntaina vietetään valtakunnallista Vanhustenpäivää ja sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko. Viikkoa vietetään teemalla: ”Onni on vanheta”.

Itse jatkaisin: Onni on vanheta, jos asenne yhteiskunnassa on oikea ja palveluja saa ajoissa.

Hiljattain julkaistiin Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmän julkaisu: Sote ja ikääntymisen ongelmat – selviämispolun etsintää. Raportti on tervetullutta ravistusta myös meille päättäjille.

Asiantuntijat sanovat suoraan moniakin tärkeitä asioita, mutta erityisesti he korostavat kotiin saatavia palveluja ja kuntoutusta hyvissä ajoin. Lisäkapasiteettia heidän mukaansa tarvitaan nimenomaan kotihoitoon, kevyeen hoivaan ja kuntoutukseen.

Heidän mukaansa passioiva laitoshoito on lopetettava, sillä se tekee useista potilaista pitkäaikaispotilaita, vaikka heillä olisi mahdollisuus kuntoutua. Kuntoutus erityisesti akuutin sairaalajakson jälkeen vähentää pitkäaikaisen hoidon tarvetta.

Tutkijaryhmän esitykset ovat samoja, joita viime eduskuntakaudella ikääntyvien palveluiden maakunnalliset muutosagentit raportoivat, ja joista mm. Seinäjoen kaupungin ikäihmisten palvelujen johto ja muut viranhaltijat ovat usein meille päättäjille puhuneet.

Maassamme on laadukkaita palveluja vanhuksille. Samoin meillä on osaavaa ja vanhustyöhön motivoitunutta henkilöstöä.

Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää, kuten monet tutkimukset osoittavat: erilaisia asumisvaihtoehtoja ja toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta ei ole riittävästi tarjolla, kotiin tuotavien palvelujen ja omaishoidon tuen saatavuudessa on ongelmia, ja jos palveluja saadaan, niin ei riittävästi. Suurin osa ikäihmisistä on kotihoidossa, mutta henkilöstöstä kotihoidossa työskentelee vain kolmannes.

Muun muassa edellä mainitusta syystä kotihoidossa olevat vanhukset voivat usein huonosti ja tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa nopeammin kuin tilanteessa, jos kotihoitoa olisi resursoitu riittävästi.

Vanhusten on saatava vahvempi oikeus tarpeenmukaisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Vanhuspalvelulailla pyrittiin aikoinaan varmistamaan vanhuspalvelujen riittävyys ja laatu sekä parantamaan ikääntyneiden asemaa ja hyvinvointia. Vahvoja oikeuksia palveluihin ei ole kuitenkaan luotu.

Palvelut ovat määrärahasidonnaisia, eli jos kunnalla ei ole rahaa, ei palveluja välttämättä anneta, vaikka tarve olisi todettu.

Palvelut on saatava ajoissa. Liian usein ikäihminen joutuu odottamaan tarvitsemiaan palveluja. Lain mukaan kiireellinen palvelu tulee järjestää heti ja kiireetön palvelu viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Vanhuspalvelulakia onkin kiristettävä, että kiireetön palvelu on järjestettävä nopeammin.

Henkilöstön osaaminen on laadukkaan palvelun perusta. Palveluissa tulee olla monipuolinen, koulutettu ja riittävä henkilöstö. Henkilöstön määrän tulee perustua autettavien kuntoon. Mitä huonompikuntoisia asiakkaita, sitä enemmän henkilöstöä tarvitaan.

Kaiken perusta on oikea asenne ikääntyneitä kohtaan. Tärkeää on myös ymmärtää, ettei ole yhtä keinoa, jolla ongelmat saadaan pois.

Paula Risikko

kansanedustaja (kok.)