Kolumni: Vaskilinnusta vapauteen

Viimeaikoina ihmisiä on kovasti puhututtanut yhteiskuntamme lapsikato. Olemme tulleet pitkän tien Vaskilinnusta valinnanvapauteen tässäkin asiassa. Olen ikäväkseni huomannut, miten vapaasta tahdosta olevia lapsettomia jopa syyllistetään asiasta. Tuodaan esiin, että ihmiset ovat itsekeskeisiä kun eivät hanki lapsia. Lähdin pohtimaan asiaa oman kokemuksen, naisen aseman ja historian kautta. Minua kiinnostaa historiallinen kirjallisuus etenkin naisen näkökulmasta.

Naisen mitta oli keskiajalla se miten hän tuotti perillisiä. Poikalapsia synnyttäneitä naisia arvostettiin enemmän. Tämä johtui muun muassa siitä, että naisen uskottiin määrittelevän kumpaa sukupuolta nainen kantaa. Siihen aikaan ei kyseenalaistettu tällaisia asioita.

Nainen on onneksi oppinut arvostamaan itseään ja tasa-arvo naisten koulutuksessa on antanut ymmärryksen siitä, että lasten saaminen ei ole naisen mitta ihmisenä. Nainen voi olla muutakin kuin synnyttäjä ja äiti. Suurin syy siihen miksi tänäpäivänä ei haluta lapsia, on työelämän epävarmuus. Toiset elävät epävarmuudessa pätkätöineen ja toiset hukkuvat töihin. Yhteiskuntamme tehokkuusajattelu tarttuu ja imee ihmisen helposti mukaan. Henkiset ja fyysiset rahkeet eivät enää riitä täysipainoiseen perhe-elämään kaiken muun ohella. Odotan tulevalta hallitukselta panostuksia perhevapaauudistukseen, että tulevaisuudessa lasten hoito jakaantuisi tasavertaisemmin molempien vanhempien kesken. On hienoa, että hankkeeseen on otettu myös työmarkkinaosapuolet mukaan. Uskon, että näin kehitetään erilaisia asenteita.

Itse olin nuori, vähän päälle parinkymmenen kun sain ensimmäisen lapseni kesken opiskelujeni. Toisen lapseni sain hieman alta kolmikymppisenä. Pohdittuani asiaa tulin siihen johtopäätökseen, että mikäli en olisi lapsia nuorena saanut, en enää välttämättä tämän ikäisenä ja tässä yhteiskunnan tilassa lapsia olisi enää harkinnutkaan. Olisin varmaan jonkin verran suorittamiskeskeisenä ihmisenä ajatellut, että ei kannata. Mistä riittäisi aika ja taito olla läsnä lasten kasvatuksessa.

Haluan vielä mainita, että nykyään perheet ovat monimuotoisia ja ymmärrän, että voi olla muutakin kuin isä, äiti ja lapset. Pohdin asiaa kuitenkin naisen näkökulmasta. Naisella on täysi oikeus ja valinnanvapaus valita haluaako lapsia. Eikä hänen tarvitse asiaa ja syitä sen kummemmin perustella, mikäli ei tahdo.