Kolumni: Vuodenvaihde tuo elämän inventaarion

Vuodenvaihteessa tehdään usein pienimuotoista elämän vuosi-inventaariota. Kulunutta vuosi arvioidaan, sitten se kääritään kokoon ja aloitellaan uutta tuorein toivein.

Juuri ennen vuoden vaihtumista on vietetty joulu, joka paljastaa läheisimpien ihmissuhteiden luonteen. Pysähdytään arjen kiireiden jälkeen ja kohdataan lähin väki.

Niissä kohtaamisissa näkyy, miten vuoden aikana on kohdattu. Paljastuu läheisyyttä, iloa toisista, näkemisen riemua. Paljastuu myös vanhoja ja tuoreempia haavoja ja loukkauksia. Ehkä esiin tulee myös riippuvuuksia päihteistä, työstä tai vaikka peleistä, jotka ohittavat vaatimuksissaan kyvyn olla läsnä.

Eikä kaikilla ole monta ihmistä tai edes yhtä, jota kohdata. Joulu tulee ja menee. Uudenvuoden lupaukset kielivät tahdosta tehdä jotain toisin. Ihmissuhteissa ja terveellisemmissä elämäntavoissa tavoitellaan parempaa elämää.

Onnellisuuden tavoittelu ohjaa pyrkimyksiämme. Joskus voi näyttää siltä, että toisilla onni on helpommin saavutettavissa. Kukaan ei kuitenkaan pysty näkemään, mistä toinen on joutunut luopumaan ja mitä ilman on opetellut tulemaan toimeen. Joku katsoo kaihoten sitä, mitä sinulla on, jota et itse osaa arvostaa - se kun on sinulle itsestäänselvyys.

Tärkeintä, mitä itse olen oppinut onnesta, on elämän asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen ja sisäisen rauhan tavoittelu kaikissa valinnoissa. Oppia olemaan kiitollinen siitä, mitä on. Kun tekee parhaansa, se riittää. Ja että monet asiat ovat korjattavissa. Armon vastaanottaminen ja sen jakaminen muille. Kuka tässä täydellinen on?

Tämä viisas rukous on kestänyt aikaa jo vuosisadan verran: ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne asiat, jotka voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.”

Onnellista uutta vuotta 2019!

Kati Nummensalo

Kaupunginvaltuutettu (kd.)

Eduskuntavaaliehdokas

Seinäjoki

>>>>>>> Stashed changes