Lukijoilta: Arvostaako Seinäjoen kaupunki lainkaan omia taiteilijoitaan?

Seinäjoen Taiteilijaseurassa on 37 jäsentä. Näistä kuvataiteen ammattilaisista suurin osa asuu ja työskentelee Seinäjoella. Taiteilijoiden työskentely heijastuu kaupunkiin ja maakuntaan paitsi varsinaisena taiteen tekemisenä myös monipuolisena opetustyönä erilaisilla kursseilla, kansalaisopistossa ja taiteen perusopetuksessa.

Kalevan navettaan avattavan taidekeskuksen valmistuttua Taiteilijaseura tulee saadun selvityksen mukaan jäämään kokonaan ilman näyttelytoiminnan järjestämismahdollisuutta. Eli paikallisen ja lähialueen kuvataiteen esittely loppuu Seinäjoella taidehallin siirtyessä Kalevan navettaan? Ehkä ”avaruudesta” löytyy taiteelle tilaa.

Taiteilijaseuralta puuttuvat myös tilat varastoida töitä tulevien näyttelyiden koostamista varten. Myös palautuvat ja lähetettävät työt tarvitsevat turvalliset ja käytännölliset säilytystilat.

Taiteilijaseuran taidelainaamotoiminta jatkuu edelleen 42 neliömetrin suuruisessa tilassa. Lainaamon nurkassa on ulosjohtavia ovia, joihin hallin valvojilla ei ole näköyhteyttä. Näin ollen ei lainaamossa olevien taideteosten turvallisuutta taata.

Seinäjoen Taiteilijaseura perustettiin 2.12.1960, joten vuonna 2020 on seuralla juhlavuosi. Taiteilijaseura täyttää silloin 60 vuotta.

Pitääkö Seinäjoen Taiteilijaseuran mennä juhlimaan Vaasaan tai Lapualle? Kotikaupunki ei näytä tulevaisuudessa tarjoavan minkäänlaisia tiloja seuran toiminnalle tai näyttelyille. Haluavatko ”osaavat” kulttuuripäättäjät ajaa alas taidekokoelmien säilytyksen ja paikallisen näyttelytoiminnan?

Seinäjoen taidemuseo- yhdistyksen hallitus

>>>>>>> Stashed changes