Lukijoilta: Hyllykallion vetovoima ei lopu

Hyllykallio-seura ry on 50-vuotias. Seura on perustettu 24.1.1971.

Seurasta muodostui asukkaiden etujärjestö. Se muistutti päättäjiä asutusalueen kehityksestä. Kaavat on ajateltava ihmisen mittakaavassa, oli keskeinen tavoite. Asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi järjestettiin vuosittain kymmenkunta tilaisuutta.

Seuran ensimmäinen puheenjohtaja on Jouko J. Salminen. Hän korosti, että toiminnallaan seuran on säilytettävä asuntoalue elävänä ja toimivana yhdyskuntana. Hänen ansiostaan työ on ollut ainutlaatuista ja tuloksia tuottanutta.

Ensimmäiseen johtokuntaan Salmisen lisäksi kuuluivat Valfrid Huhta, Reijo Kahila, Aatto Koivu, Anna-Liisa Kontas, Annikki Latvala, Sinikka Mäki-Reinikka, Erik Rosenström, Marja Talvitie ja Arto Uunila. Säännöiksi hyväksyttiin Kotiseutuliiton malli. Tehtiin yksi lisäpykälä: poliittiseen toimintaan seura ei osallistu.

Vuosittainen kohokohta oli Hyllykallio-päivä. Silloin liputettiin ja laulettiin hyllykalliolaisten kansallislaulu Kalliolle kukkulalle.

Ensimmäinen kotiseutupäivä 23.5.1971 keräsi 500 osallistujaa. Todettiin syntyneen uusi, vireä ihmisten kylä ja yhteistoiminnan henki. Iltajuhlasta Eposta käveltiin kotiin. Rajatielle kun saavuttiin, Pentti Härkönen pysäytti väen. Hän huusi: ”kengät ja sukat pois, saavumme pyhälle maalle”. Käveltiin paljain jaloin. Juhlat jatkuivat kaduittain aamuun saakka.

Vuotta myöhemmin teimme ”sinun kaupat”. Viidentenä juhlapäivänä luovutettiin ensimmäinen Hyllykallio-kivi. Se on aito kappale Hyllykalliota varustettuna Paavo Laakson suunnittelemalla seuran merkillä. Sen sai Pentti Mäki-Hakola. Järjestyksessä toinen kivi ojennettiin Jouko J. Salmiselle.

Hyllykallion isä on Pentti Mäki-Hakola. Hänen aloitteestaan kaavoitus aloitettiin. Uuden asuntoalueen perustaminen oli rohkea ja kauaskantoinen päätös kunnan päättäjiltä. Myöhemmin lähinaapurit perustivat lähiönsä kaupungin rajoille.

Tänään Hyllykallion postinumeron alueella asuu yli 9 000 henkilöä. Kasvu on ollut räjähdysmäistä. Jo alkuaikoina Ossi Haaramäki seurakunnasta totesi muuttajille teuvalaisittain ”olokaa ku kotonanna”. Vetovoima on säilynyt jo yli 50 vuotta. Ensimmäiset rakentamisen äänet kuultiin vuonna 1966.

Yksi mieleenpainuvimpia päiviä on 20.12.1976, jolloin Hyllykallion koulun oppilaat saivat viettää ensimmäisen yhteisen koulupäivän. Se kirjattiin kohokirjaimin historiaan, totesi Antti Ristimäki. Nyt on kolme koulua, joissa lähes tuhat oppilasta.

Kaupunginosassa on seitsemän kilometrin pururata. Nousuineen ja laskuineen se on yksi maakunnan parhaista. Radan pääarkkitehti on Unto Latvala. Suunnitteluissa hänen apunaan olivat Yrjö Viljanen, Martti Hokkanen ja Erkki Ylä-Autio. Tätä ennen kolmeen kohteeseen kökittiin rata. Ne jäivät asutuksen jalkoihin.

Värikkäät vuosikymmenet on kirjoitettava historian lehdille. Aiheesta on keskusteltu kaksi vuosikymmentä. Nyt on ilon hetki, kun Anssi Orrenmaa harkitsee teoksen tekoa.

Ihmisten kylä Hyllykallio on Nurmon veturi ja Etelä-Pohjanmaan Tapiola. Nyt se on myös maakunnan keskipiste. Asukkaat ovat huolehtineet alueen tunnettavuudesta ja vetovoimasta. Yhteisöllisyys on tavaramerkki ja markkinavoima.

Masa Mäki-Reinikka