Lukijoilta: Jos tapahtumakesää ei tulekaan?

Kesän odotusta varjostaa musta möykky – korona.

Mitä jos kesä ei tuokaan tullessaan tapahtumia, elämyksiä, uusia ihmisiä ja kohtaamisia? Mitä jos Seinäjoen tapahtumakesä on peruttu?

Koronavirus saattaa muuttaa tapahtumakesää dramaattisesti. Jos koronan ote kiristyy ja rajoittamistoimet jatkuvat, tapahtumanjärjestäjät ovat vaikean ratkaisun edessä; tapahtumia on peruttava tai siirrettävä.

Suurten tapahtumien kuten esimerkiksi Provinssin, Tangomarkkinoiden, Vauhtiajojen tai Solar Soundin siirtäminen syksyyn on mahdotonta. Pienempiä tapahtumia voidaan siirtää, mutta iskusta ei kukaan selviä ilman taloudellisia tappioita.

Tapahtumat työllistävät joko suoraan tai välillisesti suuren joukon ihmisiä. Tapahtumien talousvaikutus on mittava. Seinäjoen kesätapahtumissa tehtiin vuonna 2016 tutkimus, jonka mukaan kolmen suurimman musiikkitapahtuman (Provinssi, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot) ja Keskustan puoluekokouksen aluetaloudellinen yhteisvaikutus oli reilut 25 miljoonaa euroa. Tulevan kesän talousvaikutuksen voi arvioida olevan lähes 30 miljoonaa euroa.

Elämyksiä arvostetaan koko ajan enemmän ja niiden merkitys suhteessa tavaroihin on nousussa. Urheilutapahtumaan osallistuva kilpailija voi saada elämyksiä onnistuneesta suorituksestaan. Katsoja puolestaan hakee viihdettä ja spektaakkelimaista kisaa.

Musiikkitapahtumassa yleisömeri laulaa yhdessä ja joku saattaa halata tuiki tuntematonta vieruskaveria yhdessä koetun musiikkinautinnon huumassa. Muistoja syntyy ja elämyspankki karttuu.

Joku saattaa iloita, jos kesätapahtumat perutaan. Eipä tarvitse karata mökille tapahtumia pakoon. Kesäkadut ovat hiljaisia. Kukaan ei kysele, missä on lähin apteekki tai mikä on taksin numero. Uudella Keskustorillakin on ihanan rauhallista.

Suomen kesä ja tapahtumat vaan kuuluvat yhteen, ja kesään on onneksi vielä aikaa. Jos tapahtumat toteutuvat, seuraako yleisöryntäys vai ollaanko vieläkin varovaisia, ja kartetaan suuria ihmismassoja? Jos tapahtumia joudutaan perumaan, millaiseen taloudelliseen ahdinkoon järjestäjät joutuvat?

Herää kysymys, löytyykö lipunostaneista kökkähenkeä niin, ettei lippurahoja haetakaan takaisin vaan tuetaan tapahtuman tulevaisuutta ensi vuoteen? Nähtäväksi jää.

Jokaisen tulee nyt tehdä kaikkensa viruksen leviämisen estämiseksi. Sitä kautta voi elätellä toivetta ihmisten kohtaamisesta ihan livenä eikä vain puhelimessa tai tietokoneen näytöllä.

Kirsi Kivisaari