Lukijoilta: Kaupungin tehtävä ei ole tukea verovaroilla festivaaleja

Vuonna 2014 Provinssirock oli konkurssin partaalla. Festivaali oli taloudellisista syistä typistetty kaksipäiväiseksi. Kävijöitä tuona vuonna oli vain 23 000. Oli aika tehdä jotain rohkeaa ja radikaalia. Rock-sana tiputettiin festivaalin nimestä ja yhteistyö saksalaisen ohjelmayhtiön kanssa aloitettiin. Tästä alkoi Provinssin uusi nousu kohti Suomen ykkösfestivaaleja.

En muista kuulleeni asiaa käsiteltävän tuolloin Seinäjoen kaupunginvaltuustossa. Ei puhuttu tukipaketista tai tapahtuman vaikutuksesta alueen elinkeinopolitiikkaan. Ei puhuttu imagovaikutuksesta tai historiasta. Provinssirock kun on iältään vanhempi kuin Tangomarkkinat.

Tänä vuonna Tangomarkkinoihin on pumpattu rahaa eri instanssien toimesta 250 000 euroa. Kaupungin osuus on ollut syksyllä myönnetty koronatuki 30 000 euroa ja viime valtuustoissa päätetty 80 000 euron lisätukipaketti. Eikö tämä kerro jo tapahtuman oikeasta tilasta ja kysynnästä? 1990-luvun kulta-ajat ovat ohi, niitä on enää turha haikailla. Tapahtuma oli ja on edelleen laulukilpailu, jonka avulla uudet kyvyt ovat nousseet pinnalle. Tätä hyötyä ei enää ole, sillä televisio on nykyään täynnä kykykilpailuja. Talent, Voice of Finland ym. hoitavat tätä Tangomarkkinoiden aiemmin hoitamaa roolia.

Provinssi haki myös tuota kaupungin koronatukea. Tukea myönnettiin 35 000 euroa. Provinssi kuitenkin palautti loppusyksystä tuen täysimääräisenä kaupungille. Tuelle ei ollut tarvetta.

Seinäjoki tunnetaan tapahtumakaupunkina. Näin pitää olla myös tulevaisuudessa. Kaupungin tehtävä ei ole kuitenkaan tukea verorahoilla tapahtumia ja tekohengittää niitä. Meillä on vahva kokemus tapahtumien järjestämisestä ja aina tilalle on noussut uusia. Viimeisimpänä Solar Soundin nousu yhdeksi kesän merkittävistä tapahtumista.

Provinssin uusi nousu alkoi rock-sanan poistolla. Tulisiko tango-sanan käyttöä arvioida uudelleen?

Eetu Lehtola (sd.)