Lukijoilta: Luotathan toivon valoon!

Jätimme taakse Vapahtajan syntymäjuhlan, joulun.

Ikääntyminen, vai mikä saa näinä aikoina muistot heräämään. Lapsuuden joulut käyvät yhä rakkaimmiksi. Minut valtaa kysymys; mitä me jätämme tästä yltäkylläisyyden ja itsekkäästäkin elämän mallista? Emmehän jätä köyhän sukupolven tietämättömää muistoa?

Hämärtyikö joulun merkitys, vai saimmeko sitä todellisena ollenkaan? Kukapa olisi uskonut ja osannut alastomuuteen syntyneestä seimen lapsesta mitään suurta ennustaa. Kaiken keskellä kuitenkin adventin kynttilän valo saarnaa meille toivon valoa moninaiseen pimeyteen. Eikö se riitä?

Lahjamme kulki seimeltä ristille. Tämä valon tuoja, toivon antaja, lahjamme säilyy koko elämämme matkan, ettemme eksy. Ei siis vain pian alkavana uutena vuotena.

Älä pelkää huomisen matkaa. Synnymme ja kuolemme, kun aikamme on. Emme saa vaihtoehtoa. Luottamus poistaa meitä pelon.

Matkamme täällä on usein vaivalloista. Monella nousee huoli huomisesta. Jaksamisenkin kanssa on niin ja näin. On vain katsottava valoon. Joulun valot riisutaan aikanaan, valot sammuu.

Vuonna 2021 toivon valo kantaa. Joulun pyhämme muuttuvat arkisen elämän puurtamiseksi. Arki koittaa, mutta valo syttyy silloinkin Jeesus-lapsen muodossa.

Väsyneet silmämme katsovat omien teittemme Via Dolorosaa. Meitä tulee kuitenkin yhdistämään yhteinen tie. Pimeys ja varjot eivät ole valittujen osa.

Yhteisellä tiellä on rinnallamme tasa-arvoiset Jumalan lapset. Jeesus-lapsi tulee jokaisen kotiin viestinään; valo voittaa pimeyden.

Me sairaat, yksinäiset vanhukset jaksamme uskoa elää elämämme todeksi. Saamme jakaa myös omastamme anteeksiantamisen, lämmön ja armon mieltä.

Rohkaisua pelkojemme keskelle, ettei yhdenkään tarvitse epäillä tuleeko Jeesus-lapsi minunkin kotiini seimen valon loistaessa kertoen Jumalan totuudesta kaikille. Ihminen ei voi tätä totuutta miksikään muuttaa.

Meitä tartutaan käteen ja talutetaan koko elämän matkan verran. Kotiin asti. Siellä ei pimeys eikä epätoivo pääse yllättämään. Sinäkin olet nimeltä kutsuttu ja rakas.

Eila Rintamäki

Ilmajoki