Lukijoilta: Porkkanaa ilmastokamppailuun

Kiihtyvään ilmastokamppailuun ehdotetaan yhä useammin piiskoja. Kuluttajaa esimerkiksi painostetaan luopumaan lihansyönnistä vaikkapa nostamalla hänen kaupasta ostamiensa lihatuotteiden veroa. Tuottajaa painostetaan luopumaan suopeltojen viljelystä. Ääritapauksessa karjatilalliselle on ehdotettu sakkomaksua, jos hän raivaa lisäpeltoa karjalukunsa kasvun myötä.

Jokamiehelle tai -naiselle mieluisampia ovat kuitenkin porkkanat. Ilmastokamppailussa mutkattomin porkkana olisi ilmastotulo, minkä kasvavaa puustoaan hyvin hoitava saisi vuosittain. Hyvään hiilimetsänhoitoon voisivat osallistua kaikki Suomen 600 000 metsätilallista.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililukua ja hiilen nieluvirtaa. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kertoo paljonko omassa metsälössäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina. Luonnonvarakeskuksen mittaukset kertovat kesän 2019 jälkeen puubiomassamme hiililuvuksi 29,9 tonnia hiiltä hehtaarille.

Hiilimetsänhoito kytkeytyy hiilipörssiin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä ansiotuloa hänen hoidettuun metsälöönsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Lokakuun alussa päästövirran hinta on 24 euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 88 euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin. Jos meillä olisi hiilipörssi, sen tulos keskimetsälöllemme olisi mukiinmenevä 913 euroa vuodessa.

Keskikokoista metsätilaansa hoitava kokisi vajaan tuhannen euron vuotuisen nielutulon ilmastokamppailun porkkanana. Ansiotulo olisi hänelle mieluisampi kuin ilmastokamppailun piiskat.

Veli Pohjonen

Maa- ja metsätieteiden tohtori