Lukijoilta: Seinäjoki tarvitsee Nurmoa

Luin postilaatikosta kolahtaneen sillanrakentajien vaalilehden kursorisesti lauantain aamukahvin lomassa. Olinkin jo kaipaillut kuntaliitoksiin liittyvää ikiliikkuja-aiheen nostoa keskusteluun. Kollegani tuntien uskon ja toivon, että professorin haastatteluun on vastattu pilke silmäkulmassa.

On täysin totta, että Seinäjoki tarvitsee Nurmoa. Totta on myös se, että Nurmo tarvitsee Seinäjokea. Sama logiikka pätee kaikkien liitoskuntien suhteen – tarvitsemme toisiamme. Sekin on totta, että palvelut ovat vähentyneet liitoskuntien alueelta joiltakin osin. Syy on yksinkertaisesti talous. Meillä ei ole varaa niihin palveluihin ja hallintokuluihin joihin olemme tottuneet. Tämä ilmiö ei rajoitu rakkaan Seinäjokemme alueelle. Kysymys on paljon laajemmasta rakenteellisesta haasteesta. En ole tavannut yhtäkään kuntapoliitikkoa, joka haluaisi ilkeämielisesti kuihduttaa palveluja tai tietoisesti syrjiä asuinalueita, kokonaisista kunnista puhumattakaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen kamppailua käydään nyt valtakunnallisella areenalla. Siihen liittyvään päätöksentekoon vaikuttaminen tapahtuu valitettavasti muutoin kuin kuntavaaleissa. Tässä vaikuttamistyössä Seinäjoen mahdollisimman yhteinen viesti päätöksentekijöille on oleellinen. Ymmärrykseni mukaan käsittelyn SOTE-ratkaisun tavoitteena ei ole missään määrin palveluverkon hajauttaminen menneiden kultaisten vuosien suuntaan. Päinvastoin.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu yhteistyölle ja maailman mittakaavassakin harvinaiselle tahdollemme jakaa yhteistä kakkua. Se perustuu keskinäisriippuvuudelle niin liike-elämässä kuin palvelujen järjestämisessä. Nyt on tämän tahdon vaalimisen aika. On rakennettava siltoja ja varmistettava, että niillä on kaistat molempiin suuntiin.

Tomi Järvinen

kuntavaaliehdokas (Kok.)