Lukijoilta: Sotessa kohti hyvinvointialuetta? Mikä muuttuu?

Kentällä käy kova kuhina. Seinäjoen kaupungin hallinnoimassa Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeessa ja sairaanhoitopiirin hallinnoimassa sote-rakenneuudistushankkeessa on meno päällä.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa eli sotea uudistetaan sisällöllisesti, toiminnallisesti ja rakenneuudistukseen valmistautuen.

Hankkeiden työntekijät ja asiantuntijaryhmät tekevät paneutuvaa, konkreettista ja asiakaslähtöistä työtä, jotta uusi, vuoden 2023 alusta voimaantulevaksi kaavailtu sote vastaisi sote-uudistuksen tavoitteita sekä Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan väestön palvelutarpeita.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksessa palvelujen järjestämisestä vastaisivat 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Etelä-Pohjanmaa muodostaisi oman hyvinvointialueensa.

Seinäjokisena olen ylpeä siitä yhteen puhaltavasta ja eteenpäin katsovasta hengestä ja vuoropuhelusta Seinäjoen ja maakunnan toimijoiden kanssa, jolla tulevaisuuden sotea valmistellaan. Uudistuksen tavoitteet edellyttävät paljon muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon ammatilliseen toimintaan: työn sisältöihin, työkäytäntöihin, sote-integraatioon ja yhteistoiminnan muotoihin. Mielestäni merkittävin tavoite on vahvistaa peruspalveluja.

Vaikka julkisuudessa uudistus näkyy terveydenhuoltouudistuksena, laajalla sosiaalihuollon palvelujen kokonaisuudella (noin 6,7 miljardia euroa kuntien ja kuntayhtymien menoista ja 40 prosenttia sote-kustannuksista valtakunnallisesti) on iso merkitys kokonaisuuden onnistumisessa.

Tavoitteena on, että sote-uudistuksen seurauksena Etelä-Pohjanmaan asukkaiden sote-peruspalvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus paranevat. Hoitoon pääsykään ei saa enää olla lompakon paksuudesta kiinni.

Päävastuu palvelujen järjestämisestä on julkisella toimijalla: maakuntapohjaisella hyvinvointialueella. Rahoitus tulee pääasiassa palvelutarpeen perusteella valtiolta.

Hyvinvointi ei kuitenkaan synny palveluissa, vaan ihmisten arjessa. Ihmiset tarvitsevat tukea kodissaan ym. arjen ympäristöissään ja elämänkaaren eri vaiheissa.

Vaikka hyvinvointialueet tulevat, ei sosiaalipolitiikka katoa kunnista. Se on siellä mukana esimerkiksi asumisessa, työllistämisessä, elinkeinotoiminnassa, kaavoituksessa sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Tähän toimintaan tulee kunnissa suunnata jatkossakin voimavaroja.

Tutkimustenkin mukaan sosiaaliset tekijät vaikuttavat merkittävästi terveyteen ja sairastavuuteen. Siksi kunnan asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen on sote-uudistuksen jälkeenkin tärkeä tehtävä.

Keskeistä siinä ovat kunnan asukkaiden osallisuuden vahvistaminen, toimintamahdollisuuksien tarjoaminen ja ihmisarvoisen elämän varmistaminen jokaiselle kuntalaiselle.

Arto Rautajoki,

Kehitysjohtaja,

SONet BOTNIA,

Seinäjoen ammattikorkeakoulu