Lukijoilta: Uskonnonvapaus tukee kulttuuriperintöä

Aluehallintoviraston (AVI) ratkaisu 27.3.2018 Uskonnottomat Suomessa ry:n kantelusta havahdutti kansalaisia. Kantelun mukaan Seinäjoen Hyllykallion ala-asteella on loukattu oppilaiden uskonnonvapautta ja pyritty indoktrinoimaan (iskostamaan) oppilaita kristinuskoon sekä laiminlyöty elämänkatsomustiedon opettaminen. Eivätkö kansalliseen kulttuuriimme kuuluvat joulun laulut, näytelmät, virsivisat ja muut tavat ja perinteen muodot enää ole mahdollisia julkisissa tiloissa? Ovatko ne uskonnonharjoittamista vai kulttuuria? Loukkaavatko ne uskonnottoman ihmisen vakaumusta? AVI on mielestämme tulkinnut uskonnonvapauslakia monissa kohdin kantelijoiden eduksi.

Suomessa on perustuslain 11 §:ssä turvattu uskonnon ja omantunnon vapaus. Negatiivinen uskonnonnonvapaus on määritelty ko. säännöksen 2 momentissa: ”Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen”. Uskonnonvapaus kätkee sisälleen positiivisen uskonnonvapauden käsitteen, mikä tarkoittaa suomalaisen kulttuurin ja perinteen opettamista ja kunnioittamista. AVI:n ja muiden perustuslain tulkinnasta päättävien viranomaisten tulisi perehtyä ja syventyä suomalaiseen kulttuuriin ja luterilaiseen arvomaailmaan. Lähtökohtana tulee olla, että myös koululaisilla on mahdollisuus oppia tuntemaan suomalaisen kulttuurin ja kristillisen perinteen eri vivahteet ja ammentaa niistä oppia ja voimaa omaa elämäänsä varten.

Jos AVI:n ratkaisu ihmetyttää, uskonnottomia edustavan yhdistyksen uskonnon vastaisuus ei lainkaan. Tarkoituksena on rajoittaa uskonnon harjoittamista ja kirkkoon kuulumista. Uutena keinona on negatiivisen uskonnonvapauden varjolla ohentaa suomalaisen kulttuurin sisältöä ja kristillistä perinnettä. Tämän tulkinnan torjunnassa tarvitaan viranomaisten tietämystä ja rohkeutta. On puolustettava positiivista uskonnonvapautta.

Uskonnottomien tavoitteena on myös horjuttaa kouluviranomaisten käsityksiä uskonnonvapaudesta. Perustuslain säännös uskonnon ja omantunnon vapaudesta on selkeä ja siitä annetut kouluviranomaisten ohjeet riittäviä.

Aluehallintoviranomaisilla on suuri vastuun perustuslain soveltamisessa, kun tiedetään, ettei sen antamasta ratkaisusta voi valittaa.

Seinäjoella, 28.4.2018

Pirjo Aittoniemi, Terttu Jääskeläinen, Matti Kuvaja, Heikki Koivisto, Tuula Mäki-Ikola, Hanna Mäkynen, Kaisu Rintala, Anne Ristikangas, Tuure Ristikangas, Anja Välimäki, Jouko Ylinen ja Ilmari Ylä-Autio