Lukijoilta: Vääryys iski kuin laaki vyön alle

Katsoin ohjelman ”Sensuroimaton Päivärinta” 19.11.2020.

Ohjelmassa käsitelty aihe ja vääryys oli kuin isku palleaani. Tunsin tuon kaiken sydämessäni, nuo kaikki kauniit tunteet, ihanat hetken ja sitten sen kun kaikki murskaantuu.

Siinä Marko, jonka nimi oli muutettu, joutuu maksamaan elatusapua toisen miehen lapselle 300 euroa kuukaudessa siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Kokonaissumma on näin ollen 64 800 euroa.

Hän oli myöhästynyt isyyden korjauksen hakemisessa oikeusteitse seitsemän viikkoa!? Isyyden korjaushakemus tulee tehdä nykyisen lainsäädännön mukaan ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta – tuossa ei pitäisi olla minkäänlaista aikarajaa!

Lakeihin sinänsä en ota kantaa, kun en ole niitä ollut laatimassakaan, mutta tässä kyseisessä tapauksessa sillä ei ole oikeudenmukaisuuden kanssa mitään tekemistä.

Entä viaton lapsi? Mietin aina asioita eri puolilta – miltä minusta itsestäni tuntuisi? Mikä on lapsen edun mukainen ratkaisu?

Kukaan ei ansaitse elämänsä missään vaiheessa vilpillisyyttä ja valehtelua. Lainsäädäntö ei voi olla esteenä oikeudenmukaisuudelle.

Kuinka on mahdollista oikeusvaltio Suomessa, että jo kertaalleen petetty ja nöyryytetty mies joutuu vielä oikeuslaitoksenkin pettämäksi tässä isyysasiassa.

Lapsella on oikeus tietää/mahdollisuus saada elämäänsä biologinen isänsä.

Lapsi on lahja ja häntä on kohdeltava sen arvoisesti.

Hallituksen esitys vanhemmuuslaista on tarkoitus esitellä viikolla 17 vuonna 2021.

Tässä vielä kirjoitukseni sisältö runomuodossa:

”Sain Sinut syliin, sydämeni onnesta pakahtui.

Olet Minun, Sinua aina suojelen – hellä kosketus, otsa, posket, ruusunnuppusuu, pienet sormet ja varpaat.

Tuska, Suru – yön pimeä hetki.

Rakkaus, ikuisesti lapsi, syytön.

Ei totuuden liekki sammu, se lopuksi tuo voiman ja rohkeuden, uskon oikeudenmukaisuuteen.

Elämä, Rakas Elämäni.”

Helena Koivusaari

Seinäjoki