Pääkirjoitus: Ei kellään olisi heittää 7,5 miljoonaa?

Nyt olisi käyttöä 7,5 miljoonalle eurolle. En kysy itselle, vaan puolikkaaksi erääseen 15 miljoonan hankkeeseen. Sen verran maksaisi tehdä Seinäjoelle elämys, josta puhuisi koko Suomi.

Kyse on yrittäjä Petri Pihlajaniemen vuoden vanhasta ideasta tehdä kylpylä 1800-luvun veturitalliin Seinäjoen asemalle. Asia tuli taas mieleen, kun kävin katsomassa uutta Alman Torni-hotellia. Kivenheiton päässä radan toisella puolen ovat vanhat rautahevospilttuut, jonne Pihlajaniemi on kaavaillut roomalaistyylistä kylpylää lasikupoleilla ja muilla herkuilla.

Kaupungin myötämieli Pihlajaniemellä on, mutta se ei ole sama asia kuin rahasäkki. Jos hän laittaisi itse puolet, muttei saa Seinäjoen rahamiehiä mukaan toisella osuudella, pitäisikö katsella laajemmin maakuntaan? Mitä miettisivät Lillbacka tai Vesa Keskinen?

Entä muu Suomi? Ainutlaatuinen konsepti voisi kiinnostaa montaakin maamme pohattaa.

Jos minä olisin riittävän äveriäs, luulen, että laittaisin pennit kiertoon jo eläessäni ja osallistuisin juurikin tällaisiin wau-juttuihin. Saisi nimensä historiaan ja paljon ystäviä. Aikanaan, kun kirkonkellot soivat, ei mammonasta ole enää niin kauheasti iloa.

Tietysti tässä on helppo huudella, kun oma pääoma ei päätä huimaa. 300 egeä lupaan kyllä hankkeeseen heti. Se olisi 50 euroa jokaiselta perheeni jäseneltä.

Jos jokainen seinäjokelainen joukkorahoittaisikin kylpylää viisikymppisellä vaikkapa pääsylippuja vastaan? 63 780 asukasta kertaa 50 euroa tekisi yhteensä 3 189 000 euroa. Sillä työ pääsisi jo matkaan.

Gallupin mukaan 90 prosenttia kaupunkilaisista peukuttaa asemakylpylää. Tunnin säteellä asuu vielä noin 400 000 ihmistä. Siinä olisi jo alkuun asiakasta. Kellepä ei kävisi laatuun simmailla kaariholvisessa tiiliseinäkylpylässä kynttilöiden valossa vanhassa veturitallissa, jonka pihaan tuli pyyhällettyä hetki sitten junalla.

Muistan Pihlajaniemen sanoneen, että jos rahoituskumppaneita löytyisi vuonna 2020, kylpylä olisi valmis 3–4 vuoden kuluttua.

Sorsanpesälle kaavaillaan myös kylpylää yrittäjä Reima Kuislan toimesta. On kaavailtu ennenkin. Ilkan arkistosta löytyi uutinen esimerkiksi syksyltä 2010. Silloin se olisikin ollut todella kova juttu.

Nyt, 2020-luvulla, se saattaisi jäädä vain kylpyläksi kaupungin laidalla. Niitä on muuallakin, eikä vetovoima ole taattu. Tietynlainen wau-faktori voi jäädä uupumaan.

En silti pesän kylpylää tuomitse. Mikäli se on se spa, joka tänne tulee, polskin siellä ilomielin. Onhan se sentään Seinäjoen toiseksi paras kylpyläidea.