Pääkirjoitus: Haittaako jos koronalle vähän nauraa?

”Katsoin häntä silmiin, syvälle smaragdien vihreyteen. Sydämeni värisi, tunsin yhteyden. Se oli jotakin syvällistä, jotakin taianomaista. Tunsin kulkeutuvani toiseen ulottuvuuteen ja mietin itsekseni – hemmetti, nämä kiikarit ovat mahtavat.” (Paul O’Connor)

Heh. Minua tuo edellä oleva nauratti. Törmäsin siihen netissä kun aloin googlettaa koronaan liittyviä vitsejä ja kuvameemejä. Ja niitähän löytyi:

”Kotona on menossa vasta kahdeksas päivä eristäytymistä, ja meno on jo kuin Vegasissa. Häviämme selvää rahaa joka minuutti, drinksun voi ottaa koska tahansa, eikä kukaan tiedä mitä kello on.” (Laura Crail)

On selvää, ettei ketään sinällään naurata koronavirus ja sen aikaansaamat kauheudet. Ihmisenä olemiselle poikkeusoloissa voi silti vähän nauraakin, jos sille päälle sattuu.

Nauraminen ei ikävä kyllä lievitä tautitilannetta. Se voi kuitenkin keventää omaa mieltä ja auttaa jaksamaan rajoitusten ja kieltojen keskellä.

Naurun pidentäessä ikää se kutittelee myös terveellisesti aivoja. Tutkijoiden mukaan nauraessa tapahtuva endorfiinien vapautuminen aiheuttaa mielihyvää ja rentoutumista, jotka korostavat turvallisuuden tunnetta.

Jokainen tietää, kuinka helposti nauru tarttuu. Yhteinen hekottelu myös auttaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. Sekään ei haittaa, vaikkei nauraminen tapahtuisikaan samassa fyysisessä tilassa.

Naurukuuriin voi liittää myös uutispaaston, jos tuntuu, että huonot uutiset vain vyöryvät. Lääkkeeksi voi lisätä sketsi- ja komediasarjoja, joiden suosio on ollut valtaisaa kuluneena vuotena.

”Meillä on kerrankin mahdollisuus pelastaa ihmiskunta vain lojumalla kotona tv:n ääressä tekemättä mitään. Ei nyt mokata tätä.” (Morgan)

Tero Hautamäki

Päätoimittaja