Pääkirjoitus: Ihminen, mikset sijoittaisi elämykseen?

Jos sull’ on tästä asti aikaa, ja muutama lantti mammonaa... mikset sijoittaisi teatterielämykseen? Se ei ole yleensä koskaan huono veto, ja varsinkin nyt sille löytyy perusteita. Seinäjoella on käynnissä poikkeuksellisen hyvä teatterisyksy, halusitpa viihdettä tai ajateltavaa.

Ensin mainittua tarjoaa Sarjahurmaajat, jossa täkynä on yksi kaikkien aikojen lavastuksista Seinäjoella. Ellei itse näe, on vaikea uskoa, että Puskantien Vanhan Teatterin piskuiseen saliin saisi pyörivän näyttämön ja sen päälle palan autenttista Lontoota. Sopivasti kreisi brittikomedia nousee siivilleen Marika Vapaavuoren ohjauksessa, eikä vähiten värikkään henkilögallerian ansiosta.

Toisella tavalla vaikuttavaa teatteria tarjoaa Nimeni on Susanna. Alzheimerin tautiin 50-vuotiaana sairastuvasta uraohjuksesta kertova näytelmä lyö pöytään isoja teemoja avustetusta kuolemasta lujaan ystävyyteen ja uhrautumiseen. Draamallisen sairaskertomuksen lisäksi Susanna on tarina tavallisten keski-ikäisten elämänvalinnoista.

Vahvan alun jälkeen panokset vain nousevat loppua kohti. Syksyn musikaalilta on lupa odottaa paljon. Pauli Hanhiniemen lauluille perustuva esitys sijoittuu maalaiskaupunkiin, eli kotona ollaan senkin puolesta. Kotoista on myös Kolmannen Naisen musiikki, joka vetänee katsomoon rivikaupalla miehiä.

Musiikkiteatterista puheen ollen, Vaasassa menee parhaillaan Myrskyluodon Maijan raikas sovitus. Pohjalaispääkaupunkien suurmusikaalit ovat keskenään niin erilaisia, etteivät syö, vaan täydentävät toisiaan.

Tampere on ollut monessa asiassa pohjalaisten Amerikka, myös teatterissa. Elämysten perässä on ajettu mitään pelkäämättä läpi Parkanon sysimetsien ja takaisin. Kulttuurimatkailua voi suositella edelleen, mutta nyt kannattaa katsastaa ensin oman maakunnan musikaalit.

>>>>>>> Stashed changes