Pääkirjoitus: Lukemisen liekki on aika sytyttää

Uuden asunnon kodiksi laittamisessa yksi mieluisimpia osuuksia on kirjahyllyn järjesteleminen. Kovien kansien kutsuva pinta, unohdetut tai unohtumattomat tarinat, mehukkaat juonenkäänteet ja mielikuvat.

Sitten saapuu painostava tumma pilvi, kirjan kannet tuijottavat hiljaisina lukijaansa. Koska olet lukenut viimeksi?

Usein törmää kolmenlaisiin ihmisiin. Niihin, jotka kerskailevat, sillä että eivät lukeneet yhtäkään kirjaa elämänsä aikana ja silti läpäisivät ylä-asteen arvosteluesseet lukematta riviäkään. Sitten on niitä, jotka ahmivat Waltarit ja Dostojevskit silmänräpäyksessä ja viljelevät kahvipöydissä vaikean kuuloisia kirjailijoiden nimiä, kirjasuosituksia, joskus jopa lainauksia.

Sitten on kolmas ryhmä, mikä näyttäisi olevan omien huomioitteni mukaan se yleisin. Kirjallisuudesta keskustellessa he toteavat pahoitellen:”Pidän kirjoista, mutta en ole lukenut pitkään aikaan”. Syynä on joko kiire tai keskittymiskyvyn puute. Alkaa lyhyt small talk siitä, kuinka kaiken takana on tuo iso, paha ja tyhjä some.

Tähän voisin kirjoittaa nasevasti, että ei kukaan sitä luuria käteesi ole liimannut, puhelin pois päältä ja lukemaan! Eihän se ole niin yksinkertaista. Pitkän tauon jälkeen kärsivällisyys ja into on ensin löydettävä ja sen jälkeen niitä on ylläpidettävä. Lukemaan täytyy oppia uudestaan.

Lukemisen nautinto perustuu todellisuudesta pakenemiseen. Hyötyinä kaupan päälle tulevat tietenkin tieto ja esimerkiksi empatiakyvyn ja sanavaraston kasvu, mutta suurin osa lukutoukista hakee juuri sitä uppoutumisen tunnetta, kun kirjaa ei kertakaikkiaan malta laskea käsistään. Sen nautinnon eteen on kuitenkin nähtävä vähän vaivaa.

Kriitikko Aleksis Salusjärvi kertoi YLEn kolumnissaan, että suomalaiset ovat yksi parhaiten lukeva kansa, mutta osaamistason erot ovat maailman suurimpia. Erot ovat niin suuret, että voidaan puhua kriisistä.

Lukemista ei pidä tuputtaa kenellekään. Yksi keino saada lapset lukemaan on Lukudiplomi. Kirjastot tarjoavat ja ylläpitävät lukudiplomia ja sen materiaaleja, koulu valvoo ja ohjaa diplomin suorittamista. Kodin tehtävänä on kannustaa lasta. Kannustuksena ei riitä, että vanhempi käskyttää sohvanpohjalta lasta kirjan ääreen. Esimerkin voimaa ei pidä vähätellä tässäkään.

Yksi mukavampia hetkiä on, kun käperryt lukevan rakkaasi viereen oman tarinasi kanssa. Toinen kenties taltuttaa lohikäärmettä keski-ajalla ja toinen on keskellä kolmiodraamaa. Kuuluu kaksi tasaista hengitystä ja kirjan sivujen rauhoittava rapina. Molemmat ovat eri maailmoissa, mutta silti kotona keskellä tavallista arkea, turvallisesti.

Unna Takalo

Toimittaja