Pääkirjoitus: Nostakaa sitten prkl vaikka veroja

Olin perjantaina teatterissa katsomassa Hyvinvointivalhetta. Tarinassa Saija-niminen sairaanhoitaja palaa loppuun niin työssä kuin kotona kasautuvista vaatimuksista. Vaikka draama ei keskitykään Saijan työoloihin, hänen hoitajuutensa jäi vahvasti mieleen. Semminkin, kun samana päivänä luin uutisen, jossa kerrottiin, etteivät nuoret hoitajat tunne jaksavansa työuransa loppuun saakka. Alle 30-vuotiaista kyselyyn vastanneista hoitajista alan vaihtoa on harkinnut 95 prosenttia.

Melkoinen numero. Vielä kun vastaajina ovat alle kolmekymppiset, vasta joitakin vuosia työssä olleet. Huh.

Korona on tietysti lisännyt alan kuormittavuutta. Kyselyssä nousivat kuitenkin esiin myös vanhat tutut syyt, kuten huono palkkaus ja pienet resurssit, jotka yhdessä pakottavat ylitöihin ja väsyttävät lisää.

Kuinka ollakaan, sunnuntaina tapasin harrastusriennossa sattumalta miehen, joka kouluttautuu hoiva-alalle. Harjoittelujaksollaan hän tosin oli alkanut miettiä, jatkaako sittenkään sillä tiellä.

Tämä kaveri luetteli tismalleen samoja syitä, joita hoitajauutisessakin esitettiin. Hän lisäsi miinussarakkeeseen vielä toisinaan aggressiiviset potilaat ja työn fyysisen kuormittavuuden.

Mies totesi, että palkkaa pitäisi saada reilusti lisää, jotta viitsisi ajatella jatkoa. ”Jos nyt loppuun kouluttautuu, niin en tiedä, lähtiskö Norjaan tai muualle, missä arvostus ja palkkaus on paljon parempaa.”

Jos niin käy, lähtee maakunnasta taas yksi hyvä pelimies. Ja mikä pahempaa, sairaanhoidon ammattilainen, jolle olisi työsarkaa myös täällä.

Voisiko ehkä Suomen puolustusmenoihin käyttää vähän vähemmän rahaa ja vastaavasti lisätä pelimerkkejä hoivapuolelle? Tai tehdä jokin muu julkisten menojen siirto ja lisätä kuntien palkanmaksukykyä sote-sektorin hyväksi.

En kyllä varsinaisesti haluaisi vähentää rautaa itärajalta, koska elämme outoja aikoja silläkin suunnalla.

Toisaalta en myöskään sairastuessani haluaisi saada välttävää tai olematonta hoitoa vain siksi, että väkeä ei ole ja sekin vähä mitä on, on loppuun ajettua ja venymiskykynsä äärirajat ylittänyttä.

No, eipä tässä minusta apua ole. Voin vain toivoa kaikille hoitajille jaksamista ja päättäjille viisautta. Nostakaa sitten prkl vaikka veroja.