Pääkirjoitus: Saako toisen tontille rakentaa?

Ensin tuli varasto, sitten siihen siipi ja siipeen vielä laajennus. Pian tarvittiin silti lisää tilaa polttopuille. Hetken päästä klapeja oli niin paljon, että puuvajan viereen kyhättiin puolenkymmentä pressulla peitettyä katosta. Sadesuojan alle mahtumattomat laudanpätkät, betonirenkaat ja vesisaavit piilotettiin omilta katseilta suojaan autokatoksen taakse. Sinne päätyivät myös komposti ja kopissaan ulvova koira. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Kuvitteellisessa tarinassa on paljon totta. Lähes jokainen voi samaistua ainakin johonkin tekstin epäkohtaan. Ympäristön murheenkryynit nousevat esiin etenkin näin laidunkauden alussa. Kun pakkasta ja pimeää kuukausiksi sisälle paenneet suomalaiset pääsevät ulos, sarvia kolistellaan rajanaapureiden kanssa ahkerasti. Riitaa syntyy, kun jokainen vahtii pientä pihaplänttiään haukan lailla. Hermo saattaa kiristyä, jos naapurin tenavan pallo pomppii yli rajan tai villiviini kurottaa oksiaan aidan väärälle puolelle.

Jotakin hyvää kyttäämisessä on. Ilman naapureita monen pihapiiri olisi retuperällä. Kuntien työntekijät vastaanottavat vuoden aikana kymmeniä naapureiden ja ohikulkijoiden tekemiä, rakennetun ympäristön viihtyvyyteen liittyviä valituksia. Huomautuksia virkamiehet antavat paljon vähemmän. Se mikä toisen silmissä on kaatopaikka, voi jollekin muulle tarkoittaa normaaliin asumiseen kuuluvaa varastointia.

Seinäjoen kaupungissa siisteyteen tai omien rajojen ylittämiseen liittyviä huomautuksia tehdään vuodessa viitisenkymmentä. Suurin osa liittyy siihen, että asukkaat ovat laajentaneet tonttiaan kaupungin virkistysalueiden puolelle. Jos puutarha rajoittuu kaupungin metsään, sinne rakennetaan vaivihkaa leikki- tai saunamökki. Pusikosta löytyy myös puukasoja, autonromuja ja trampoliineja. Vaikka ne eivät asukkaan mielestä ketään haittaisikaan, kaupunki pyytää siirtämään omaisuuden rajan oikealle puolelle. Toisen tontille ei vieläkään saa rakentaa ja kaikille tarkoitetut virkistysalueet halutaan pitää julkisessa käytössä.

Naapurien lisäksi rajanylityksiä ja pihojen siisteyttä seuraavat muun muassa puistotoimi, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. Koska epäsiisteydet ja rajanylitykset ovat viime vuosina lisääntyneet, virkamiehet pohtivat parhaillaan sitä, miten ongelma saataisiin kuriin.

Siisteyspoliisit lähtevät liikkeelle syksyllä. Vielä ehtii pistää paikat kuntoon. Naapurisopukin paranee varmasti, kun muistaa, että omalta pyörtänöltä saattaa olla suora näköyhteys naapurin terassille. Siksi se on kohteliasta pitää sellaisessa kunnossa, mitä itsekin haluaisi kesäolohuoneessaan tuijotella.

 

Virpi Kupiainen-Ämmälä

Toimittaja

>>>>>>> Stashed changes