Pääkirjoitus: Seinäjoen torilla liikkui eilen presidenttejä

Tiistaiaamupäivä. Siirtyessäni Seinäjoen torin läpi muina miehinä minut pysäyttää kaksi presidenttiä.

Tapaus on merkittävä. En ole koskaan tavannut edes Sauli Niinistöä, johon moni kollega on törmännyt tämän tästä.

Tarja Halosen sentään näin aika läheltä Pori Jazzeilla kymmenisen vuotta sitten.

Torilla tapaamani herrat saattavat olla valtiollisesti vähemmän tärkeitä, mutta tekevät paikallisesti arvokasta työtä. Toinen heistä kuuluu Lions Club Nurmoon, toinen Lions Club Nurmo/Lakeuteen.

Leijonaklubien toiminnanjohtajia tavataan amerikkalaiseen tyyliin kutsua presidenteiksi, mikä on ainakin minusta poistiehensä sopivaa. Keltäpä se pois olisi.

Käteni vastaanottaa uunituoreen Leijonat karjaasoo -kevätlehden. Tarjoudun ostamaan sen, mutta kortilla ei voi maksaa. Lupaan muuttua rahaksi kun yhytän pressat seuraavan kerran.

Kahvitauolla alan tutkia aviisia. Huomaan, että minulla on siihen horoskoopillinen, historiallinen ja maantieteellinen yhteys.

Olen elokuun lapsena jellona, joka vaelsi 6–18-vuotiaana Nurmon ja Hyllykallion savanneilla, juurikin kyseisten klubien mailla.

Huomaan, että kevätlehdessä on runsaasti paikallisten yritysten ilmoituksia. Se tuo mieleen Eparin, jossa tilanne on tismalleen sama. Molemmat lehdet myös jättävät rahan kiertoon tälle alueelle, koska kumpikin on läpeensä paikallinen toimija.

Epari joutuu maksamaan työntekijöille vähän palkkaakin, mutta Lionseilla ei ole sitä rasitetta. Lehden tuotto suunnataan kokonaan lasten ja nuorten kulttuuriharrastusten tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tässä kohtaa kohotan kotona olevaa hattuani.

Lionsit tunnetaan herrakerhona, mutta mukana on paljon naisiakin. Harva asia on herrasmiesmäisempää tai leidimäisempää kuin lasten ja nuorten tukeminen.

Toivottavasti joka paikkakunnalla on samankaltaisia aktiivisia tukijärjestöjä vapaaehtoisesti auttamassa.

Ja taitaapa ollakin. Kevätlehdestä opin, että Suomi on maailman 13. ja Euroopan 4. suurin Lions-jäsenmaa. Suomessa on noin 900 Lions-klubia, joissa toimii noin 20 000 jäsentä.

Ympäri maailman Lions-leijonia on 1,4 miljoonaa. Se on paljon, jos vertaa vaikkapa eläinleijoniin, joita Afrikassa liikkuu enää 15 000–20 000 yksilöä.

Kun Lionsit jonain päivänä – lasten ja nuorten toiveesta viimeistään – siirtyvät eläinsuojeluun, lienee avauskohde selvä.

Tero Hautamäki

Päätoimittaja