Pääkirjoitus: Tervetuloa luotijuna, moon valamis!

Erika Eiffel on nainen, joka rakastui Eiffel-torniin ja jopa ”avioitui” rakennuksen kanssa seremoniallisesti.

Aivan noin pitkälle en ajatellut mennä, mutta kyllä minä vähän rakastan junia. Se saattaa juontua siitä, että junilla on ollut iso rooli nuoren aikuisuuteni tärkeissä vuosissa. Ensin ajoin junalla paljon pohjoiseen, kun kutsu kävi armeijan harmaisiin Hiukkavaaraan. Sitten vaihdoin jokaviikkoisen suunnan etelään, kun kutsu kävi opiskelemaan Tampereelle. Kesäisin junailin Interrailille Eurooppaan aina kun kesätyösäästöt riittivät elokuiseen reissuun.

Raiteilla kulkemisessa on tiettyä romantiikkaa ja vapaaherran luksusta, edelleen, vaikka junailu onkin teknistynyt ja arkipäiväistynyt 30 vuodessa.

Se, että Suomeen puuhataan nyt nopeaa yhteyttä Helsingistä Ouluun, on hieno juttu. Meidän seinäjokelaisten kelpaa töröttää pääradan varrella risteysasemapaikalla. Ainoa uhkakuva jonka keksin on se, että jatkossa luotijuna ajaisikin 250 kilometriä tunnissa Seinäjoen ohi. Siihen en kuitenkaan usko. Jonkun toisen pääratakaupungin kohdalla tuo pelko saattaa olla joskus tottakin.

Kun nuorena puksutin hitailla junilla muille maille, muistan, kuinka sydän pamppaili erilaisia määränpäitä ajatellessa. Samalla tavalla voivat rinnat pamppailla eurooppalaisilla, kun he pian painavat luotisuoraa Suomen halki kohti eksoottista Lappia, huvitellen samalla ajatuksella porhaltaa aina Jäämerelle asti.

Jos suunniteltu alle kolmen vartin vuoro Tampereelle tulee, moon valamis. Hämeen piäkaapunkissa kiinnostaa varsinkin noheva kulttuuritarjonta. Sama houkuttaa myös Hällsinkkissä. Sinne vajaa kaksi tuntia ei ole matka eikä mikään, jos on päivä aikaa vaikka museokierrokselle tai tiedossa yöjuna, joka lähtee konsertista kotiin päin vielä 22–23 jälkeen.

Voipa nopea yhteys poikia lisää liikennettä etelästä ja pohjoisesta myös Seinäjoelle. Jos Petri Pihlajaniemi saisi asemanseudun veturihallikylpylänsä valmiiksi, toisi se nimenomaan junaturisteja. Jo nyt meillä on aseman lähistöllä Aalto-keskuksen lisäksi ainakin Kalevan navetta (valmistumassa) ja Rytmikorjaamo. Lisää vetonauloja kaivataan, tottakai. Tulisiko aikoinaan Lakeuden puistoon suunnitellusta konsertti/kongressi-keskuksesta jonain päivänä totta?

Nopeilla yhteyksillä työmatkaliikenne on tietysti aivan selviö. Ei tarvitse miettiä kuin sitä, mitä maksaa omakotitalon rakentaminen Tampereelle verrattuna samaan Seinäjoella. Säästyvällä rahalla pendelöi aika monta 40 minuutin junamatkaa töihin ja takaisin, väsynyttä rankaa pitkässä penkissä lepuutellen.

Tero Hautamäki

Päätoimittaja

>>>>>>> Stashed changes