Hyvinvointialueuudistus on Etelä-Pohjanmaalla mahdollisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuspalvelujen kehittymiseen, laadun parantumiseen, kustannustehokkuuteen ja myös vaikuttavuuteen päätöksenteossa. Se demokratisoi päätöksentekoa sote- ja pelastuspalveluissa.
Merkittävää uudistusta viedään alueellamme jämäkästi eteenpäin. Hyvinvointialueuudistuksen onnistumisen kannalta merkityksellistä on, että alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon. Etelä-Pohjanmaalla, missä väki on hajallaan eri puolilla maakuntaa, suurin haaste on palvelujen skaalautuminen – miten palvelut saadaan toteutumaan yhdenvertaisina ja lompakon paksuudesta riippumatta koko maakunnan alueella.
Oikea-aikaisten ja oikean tasoisten palvelujen arvioidaan vähentävän erikoissairaanhoidon ja vaativien sosiaalipalvelujen tarvetta. Palvelujen porrasteisuutta tulee kehittää nyt myös sosiaalihuollossa.
Tulevan hyvinvointialueen päättäjillä on edessään vaikeita päätöksiä. Ison rakenteellisen muutoksen läpivienti hyvinvointialue- ja palvelustrategiaan perustuen niin, että se poistaa asiakkaiden luukuttamisen, varmistaa sujuvat palvelupolut ennaltaehkäisyn, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon välillä sekä tukee palvelukokonaisuuksien suunnittelua.
Tämä vaatii aikaa, rahaa ja osaamista kehittämiseen. Tarvitaan hoito- ja palvelukulttuurin sekä työkäytäntöjen uudistamista sekä hoidon ja palvelujen toteuttamista tukevien sovellusten kehittämistä.
Julkinen talous ei kasva samassa suhteessa asukkaiden tarpeiden kanssa. Todennäköistä on, että palveluverkkoa poliitikkojen antamista lupauksista huolimatta joudutaan karsimaan ja palvelut keskittyvät. Siksi pidän tärkeänä sitä, että investoimme moderneihin liikkuviin ja mm. hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviin palvelujen jakelukanaviin sen rinnalla, että tuotetaan lähipalveluja asiakkaiden kotiin tai sen lähelle eri toimijoiden työtä yhteen sovittamalla.
Palvelumuotoilun hyödyntäminen tarjoaa asiakkaiden osallisuutta vahvistavia keinoja uudistaa palveluprosesseja, tukea palvelujen käyttäjiä omaan hoitoonsa ja sen suunnitteluun. Palveluja on tarpeen kehittää koko maakunnan näkökulmasta ja ottaa huomioon sen keskuskaupungin Seinäjoen erityiset tarpeet. Hoitotakuun laajeneminen luo painetta siihen, että myös perusterveydenhuollossa tapahtuu muutoksia. Hyvin toteutetut sosiaalipalvelut tukevat hoitotakuun toteutumista.
Arto Rautajoki
kehitysjohtaja, YTT
SONet BOTNIA, Seinäjoki
