Viime päivien kysytyimpiä kysymyksiä on ollut, aiotko katsoa MM-futista?
Minä aion, vaikka mielenkiintoa onkin tavallista vähemmän. Olen jo mennyt katsomaan, joten katson valikoidusti vastakin. Teen sen kuitenkin myös itseltäni salaa, jotta saan yöni nukuttua.
Selitykseni tölläykselle on se, että tahdon kunnioittaa pelaajia ja urheilua. Itsekäs syy on se, että futishulluna haluan nähdä eri maiden parhaat pelaajat maailmanluokan jalkapallosuorituksissa.
Tietenkään kisoja ei olisi saanut viedä sellaiseen takapajulaan kuin Qatar. Jos asiaa olisi kysytty näytelmän todellisilta päähenkilöiltä ja ruohonjuuritason asiantuntijoilta eli pelaajilta, ei olisi vietykään.
Vaikka Qatarissa on talvi, siellä on yhä tukalan kuuma. Ajankohta on muutenkin typerä. Raskas MM-turnaus keskellä normaalia liigakautta lisää kuormitusta ja samalla loukkaantumisriskiä.
Mutta mitäs se Fifan salkkumiehiä liikuttaa. Kulisseissa kaikki on kätelty ja taputeltu niin, että rahasäkit varmasti uivat oikeisiin taskuihin.
Sen sijaan korvauksia ei haluta maksaa niille tuhansille perheille, joiden isä tai poika ehti kuolla siirtotyöläisenä rakentaessaan uusia stadioneja epäinhimillisissä oloissa.
Näitä kisoja ei siis todellakaan pitäisi katsoa vaan boikotoida. Räikeitä syitä on pitkä rivi.
Naisten huono asema, seksuaalivähemmistöjen vainoaminen, siirtotyöläisten kohtelu, kaikenlainen epätasa-arvo ja muuten vain järjetön äijäilykulttuuri ovat arkipäivää Qatarissa.
Aavikolle tyhjästä nyhjätty yhteiskunta näyttäytyy ulospäin surullisena ja säälittävänä seutuna.
Kiillottaakseen kilpeään Qatar on yrittänyt ostaa somessa myönteistä julkisuutta eri maiden futisfaneilta. Huh huh. Onneksi tuo ja kaikki muut väärinkäytökset ovat tulleet julki viimeistään nyt, kisojen alettua.
Tämän MM-turnauksen suurin ansio onkin Qatarin epäkohtien näyttäminen ja maailman huomion kiinnittäminen niihin. Öljyvaltion oma tarkoitus oli tietysti päinvastainen, joten ainakin vähän oikeutta maailmassa vielä on.
Hyvä, että kisat ovat nyt käynnissä. Se tarkoittaa, että kolmessa viikossa ne ovat ohi. Siihen mennessä Qatar on lytätty toivottavasti 3000 kertaa.
Urheilusta: MM-kisoissa pelataan aina voitosta parhaiden kesken. Viheriön tapahtumien urheilullista arvoa ei tarvitse minkään himmentää.
Olen päätynyt toivomaan, että Argentiina voittaisi mestaruuden Lionel Messin johdolla. Kautta aikojen ehkä paras jalkapalloilija ansaitsisi kruunun uralleen.
