Pääkirjoitus

Joko nyt Kirkkokadulle maauimala?

story-image
  • Tero Hautamäki

Harmillinen jupakka, joka on pysäyttänyt Sedun Kirkkokadun toimipisteen rakentamisen, sai viime viikon lopulla uuden käänteen tai oikeammin jäädytteen.

Tarkemmin voit lukea asiasta Eparin digilehden sivulta kuusi. Lopputulema on kuitenkin se, että tontti todennäköisesti ammottaa tyhjänä vielä muutaman vuoden lisää.

Kylillä on nyt heitelty vitsinä sitä, että paikalle voisi jo laittaa väliaikaisen maauimalan. Miksi ei. Ehkä tämä näytelmä ansaitsisi hetkellisen huipennuksen.

Maauimalan ainoa hyväksyttävä malli olisi tietysti kuuluisan Aalto-vadin muoto, jonka voi ajatella jäljittelevän järveä ylhäältä päin katsottuna.

Moisen uimalan sulavan orgaaninen ja funktionaalinen linjakkuus tuskin loukkaisi edes Aalto-puritaanin silmää. Maailmankuulun vadin muotoinen maauimala voisi uniikilla tavalla jopa kruunata koko Aalto-keskuksen.

Samalla se saattaisi tuoda Seinäjoelle rahanarvoisia turisteja. Heitä varten altaan reunalle voisi hankkia Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia Aurinko-sarjan tuoleja lepolassen virkaa toimittamaan.

Turisteja puhuttelisi tottakai myös sauna. Tyhjällä tontilla olisi tilaa useammallekin. Valkoisiksi laatikoiksi pelkistettyinä ne istuisivat alueen Aalto-maisemaan.

Leikki sikseen. Aalto-keskus on yksi Seinäjoen harvoista helmistä. Juuri siksi nykytilanne on tarpeeton ja nolo kaikille asianomaisille.

Kiistassa on alunperin kyse siitä, että Aalto-keskukselle aiotaan hakea Unescon maailmanperintökohteen statusta. Jos olen oikein ymmärtänyt, silloin ei passaa, että liian lähellä olisi jotakin mahdollisesti aavistuksen rahvaanomaisemmin rakennettua.

Olen pääsääntöisesti kulttuurielämän puolella aina. Nyt on kuitenkin mietittävä, onko Seinäjoki todellakin pärjännyt tähän saakka ilman Unescon leimoja? Jos on, niin mahtaisiko se pärjätä jatkossakin. Kenties.

Mikäli mestari itse, Alvar Aalto, sattuisi katselemaan tätä vääntöä pilven reunalta, hän saattaisi miettiä vaikkapa näin:

Jaa-a. Ainakaan minä en tällaista kaivannut. Ihailijani ja arkkitehtuurini rakastajat, josko kumminkin antaisitte kaupungin kehittyä ja muuttua. Meidän vanhempien on joskus hyvä arvostaa myös nuoria ja heidän koulutustarpeitaan. Tämä teidän aloittamanne juttu siellä Seinäjoella – vaikuttaa siltä, että monen kansalaisen silmissä se alkaa tahrata jo minunkin mainettani.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka