Vietimme ystävien kanssa männä pyhänaikana mökkiviikonlopun ehkä viimeistä kertaa tälle kesäkautta. Jonkinlaista luopumisen makua ilmassa oli, kun äärimmäisen hienon pe-la-sään jälkeen sunnuntaina päivä pilvistyi ja alkoi tuulla. Lähtöuinnilla piti jo melkein hiipiä itsensä taa ja työntää häntä molemmin käsin kohti aaltoja. Onneksi palkinto seurasi superautuaana olona heti vedestä noustua.
Edellisinä iltoina istuimme yötä myöten paljussa, kuten nykyään niin muodikasta on. Samalla pelasimme keski-ikäisten suomalaisten suurta suosikkiarvuuttelua, elämäni biisiä.
Kukin oli jo viikolla tulostanut oman biisinsä nimen ja esittäjän paperille. Mökillä nimettömät laput nostettiin saunakiulusta yksi kerrallaan ja kuunneltiin laulut luutuut-kaiuttimesta. Samalla kyttäiltiin kellä pokka pitää, arvuuteltiin ja kirjattiin veikkaukset ylös. Lopuksi seurasi paljastus- ja tarinakierros.
Tutussa porukassa haastavaa oli pelaajien ennalta tietäminen. Kappalevalinnoissa jokainen koetti hämätä, mutta niin, että kelvollinen tarinakin löytyi.
Mielestäni selvisimme viihdyttävän hyvin. Samalla ehkä opimme toisistamme jotain. Hauskaakin se oli.
Tarpeellista oli myös maata selällään yöllä hiljakseen keinuvalla laiturilla, katsella kirkkaasti näkyvää linnunrataa ja miettiä, miten mälyttömän pieni ihminen on, suurimpinekin suunnitelmineen.
Kun omiakin asioitaan laittaa tuosta näkökulmasta perspektiiviin, on helpompi hahmottaa, mitkä ovat isoja ongelmia ja mitkä eivät.
Taivaalle voi toki tuijotella talvellakin. Silti jokainen tietää, että kesällä on aina paremmin, kaikki on kivempaa ja helpompaa, jopa ulkona selällään makaaminen.
Monelle meistä iskee taas pian vuodenaika-ahdistus. Avuksi voi koettaa niskojen almanakkailua, vaikkapa tähän tapaan:
Syksy saa, minä en, mutta eipä tässä mittää. Onhan ensi kuun jälkeen jo marraskuu, jota seuraa se levoton lahjakuu. Heti kun joululaulut on paketoitu, ollaankin vuodessa 2024. Uusi vuosi tuo taas oman ihanan kesänsä, jota voi todellakin alkaa odottaa jo hyvissä ajoin.
Ehkä kenties voi olla jopa vähän noloa olla näin läpeensä kesäihminen, mutta saamieni tietojen mukaan en ole yksin.
Tuoreen raportin perusteella samankaltaista ajattelua omaa tällä hetkellä viisimiljoonaaviisisataaseitsemänkymmentäkahdeksantuhattakahdeksankymmentäkaksi suomalaista.
