Pääkirjoitus

Miten meillä menee? -katsaus luotaa suomalaisten tuoreita mielenmaisemia

story-image
  • Tero Hautamäki

Otetaan alkuun hyvät uutiset. Suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti päättäjien nopeaan toimintaan Nato-jäsenyyttä haettaessa.

Nato-ratkaisu sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutos nousivat useimmin esiin, kun suomalaisia pyydettiin mainitsemaan myönteisiä tunteita synnyttäneitä tapahtumia viime ajoilta.

Tämä selviää eilen julkaistusta tutkimuksesta ”Miten meillä menee? – katsaus suomalaisten mielenmaisemaan”. Laajaan kyselyyn (2124 vastaajaa) perustuvan raportin on tehnyt riippumaton E2 Tutkimus.

Kansainväliset levottomuudet ja konfliktit huolestuttavat kahta kolmasosaa suomalaisista. Puolet on myös huolissaan läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi ympäristön tila ja ilmastonmuutos (41 %) huolettavat kansaa.

Suhtautuminen ilmastotoimiin näyttää kuitenkin jakavan väkeä. Osa ärtyy siitä, ettei asialle tehdä riittävästi (6 %). Osa kokee, että asialle tehdään jo liikaakin (7 %).

Yhteinen vihollinen on sentään inflaatio eli yleinen hintojen nousu. Lähes 70 prosenttia suomalaisista pelkää inflaation heikentävän taloudellista hyvinvointiaan.

Keskusteluilmapiiri on monen mielestä kärjistynyt viime vuosina. Kielenkäyttö etenkin sosiaalisessa mediassa on kovaa ja henkilöön käyvää.

Noin puolet (49 %) suomalaisista on kyllästynyt voimakkaaseen vastakkainasetteluun, eikä halua osallistua lainkaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Voimakas vastakkainasettelu lannistaa tasapuolisesti miehiä ja naisia, eri-ikäisiä sekä kaikkien puolueiden kannattajia. Ilmeisesti kukaan ei nauti muiden mollaamisesta.

Vaikeista ajoista huolimatta suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä ja luottamus tulevaisuuteen on korkea. Tutkimuksen perusteella

72 prosenttia on elämäänsä erittäin tai melko tyytyväisiä. Lähes yhtä moni (69 %) suhtautuu tulevaisuuteensa myönteisesti.

Ei ole yllätys, että tyytyväisimpiä ovat varttuneet ja hyvin toimeentulevat. Sen sijaan nuoret aikuiset (25–34-vuotiaat) ovat elämäänsä keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä.

Jälkimmäistä voi pitää erittäin huonona uutisena. Jos nuoret eivät tunne elämäniloa, me vanhatkin ehdimme nähdä yhä ikävämmäksi muuttuvan maailman.

Kannetaan siis kortta kekoon nuorten eteen kaikin voimin ja kaikin tavoin. Siinä voittavat kaikenikäiset.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka