Tänään, 27. maaliskuuta, päättyy korkeakoulujen yhteishaku. On taas aika purra hampaat yhteen ja toivoa, että onni osuu vihdoin omalle kohdalle.
Studentum.fi teetti lukiolaisille kyselyn loppuvuonna 2023 koskien opiskelupaikkojen valintaa ja hakua. Sen mukaan 57 prosenttia lukiolaisista kokee opiskelupaikan valitsemiseen ja hakemiseen liittyvää stressiä.
Lukeudun heihin, vaikken olekaan enää lukiolainen. Valmistuin keväällä 2022, ja tänä vuonna haen kolmatta kertaa yliopistoon. Koen jännityksen lisäksi myös riittämättömyyden tunnetta, sillä valintakelpoisuuteni ei ole varmaa.
Valintakriteerit yliopistoihin määrää todistusvalintamenetelmä, jonka mahdollistaa sen, että yli puolet aloille hakeutuvista valitaan papereiden perusteella. Todistusvalinnassa eniten pisteitä saavat matemaattiset aineet, aina biokemiasta viestintätieteisiin.
Itse kirjoitin kuusi ainetta, joihin lukeutui pitkän matematiikan sijaan kieliä ja reaaliaineita. Sain kohtuuhyvät paperit, mutta yliopistoon ne eivät ole vielä vieneet. Nykyisen todistusvalinnan myötä ylioppilaskirjoituksista on tullut taktikoinnin taidonnäyte. Samalla lukion yleissivistävä tarkoitus on kokenut inflaation.
Opiskelijat yrittävät turvata menestyksensä panostamalla vain aineisiin, jotka tuovat parhaimmat pisteet. Tämä on pois erityisesti kielistä ja reaaliaineista.
Lukiossa tiedostin, etten selviytyisi edes lyhyen matematiikan kirjoituksista. Päätin kirjoittaa juuri ja vain ne aineet, jotka minua kiinnostivat.
Korkeakouluihin pyrittäessä oppiaineiden painoarvo määräytyy kurssien määrällä. Pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, koska sitä opetetaan eniten. Tämä näkyy reaaliaineiden ja kielten ryhmäkokojen supistumisella.
Viestintätieteissä pitkän matematiikan laudaturista saa 36,1 pistettä, kun taas historian laudatur tuo vain 24,5 pistettä.
Yhteiskunnan entisen ja nykyisen tilan ymmärtämisellä uskoisi olevan isompi merkitys viestintätieteissä kuin esimerkiksi integraalilaskuilla. Näin ei kuitenkaan ole.
Vaikka matematiikan opinnot kehittävätkin loogista ongelmanratkaisukykyä, ei matematiikka yksin korvaa muista aineista saatavia hyötyjä.
Nykymaailmassa, jossa disinformaatio leviää kulovalkean tavoin eri kanavia pitkin, on erityisen tärkeää, että nuoret panostavat myös humanistisiin aineisiin ja yhteiskuntatieteisiin.
Onneksi tunnelin päässä näkyy valoa. Uusi todistusvalinnan pistejärjestelmä astuu voimaan 2026. Uudessa mallissa reaaliaineiden piste-erot poistetaan ja kielten pisteytystä nostetaan, jotta taataan paremmat mahdollisuudet valita kirjoitettavat aineet kiinnostuksensa mukaan.
Kirjoittaja on Eparin toimitusharjoittelija.
