Aikuisten nukkekoteja ei ole tarkoitettu leikkimiseen – minimaailman rakentaminen vaatii taitoa ja tarkkuutta

Sinisessä, kaksikerroksisessa talossa on seitsemän huonetta, keittiö, sauna ja autotalli. Talossa asuu romanipariskunta Tamara ja Alvari sekä heidän aikamiespoikansa.

Ilmajokelaisperhe ei ole ottanut toimittajan tulosta stressiä. Musiikkihuoneen lattialla lojuu imuri, keittiössä on vino pino tiskaamattomia lautasia ja armoton kevätvalo paljastaa pölyt huonekalujen pinnoilla. Autotallin seinällä olevassa tyttökalenterissa neito poseeraa pelkissä alushousuissa.

Vaikka asiat ovat niin kuin missä tahansa suomalaiskodissa, Tamara ja Alvari asuvat nukketalossa. Vajaan metrin leveässä ja lähes yhtä korkeassa kartanossa kaikki on rakennettu kokoon 1:12. Tämä tarkoittaa, että nukkekodin huonekalut ja kaikki muukin on aitoa esikuvaansa 12 kertaa pienempiä.

Minimaailmassa puurokattila on peukalon pään kokoinen, juustopala mahtuu pikkusormen alle ja lautanen peittyy 20 sentin kolikolla. Kaiken tämän on omin käsin näpertänyt Aila Latva-Karjanmaa.

Mallina mummola

Latva-Karjanmaa on 69-vuotias, mutta pitää vieläkin nukkekotileikeistä. Kyse ei oikeastaan ole leikkimisestä, vaan aikuisten harrastuksesta, jossa nukkekotia rakennetaan ja sisutetaan vuosikausia.

Latva-Karjanmaa hankki ensimmäisen nukkekotinsa kymmenen vuotta sitten. Punainen pohjalaistalo on pienoismalli hänen mummolastaan. Se on sisustettu menneiden vuosikymmenten tyyliin.

Vieressä olevassa kartanossa on valot kristallikruunuissa, posliiniastiat pöydällä ja moottoripyörä autotallissa.

– Moottoripyörässä oli sata osaa. Kokoamisessa oli melkoinen urakka, Latva-Karjanmaa sanoo.

Vaikka kaikki on pientä ja helposti rikkoontuvaa, Latva-Karjanmaan yhdeksän lastenlasta ovat saaneet leikkiä nukkekodilla.

– Tällaisia nukkekoteja ei silti ole tarkoitettu leikkimiseen. Lapsia varten talon ovet on avattu vasta sitten, kun he ovat olleet tarpeeksi vanhoja ymmärtämään, ettei mitään saa rikkoa.

Roskat ovat hyvää askartelumateriaalia

Nukkekodin tarvikkeita Latva-Karjanmaa on oppinut tekemään Ilmajoen kansalaisopiston nukkekotikurssilla. Päivi Koivuluoman opissa harrastajat ovat oppineet esimerkiksi sähköistämään nukketalonsa.

Latva-Karjanmaata harrastuksessa kiehtoo se, että nukkekodin tekemisiessä saa käyttää erilaisia käsityötekniikoita. Nukkejen villapaidat kudotaan, puutarhakalusteet sahataan puusta ja leikkiruokia muotoillaan vaikka taikahiekasta.

– Mukavinta ovat ahaa-elämykset. Kun keksii, mistä minkäkin asian voisi tehdä.

Nukkekotiharrastajat ovat oppineet katsomaan roskia eri tavalla. Valmista materiaalia ja mielikuvitusta hyödyntämällä harrastus ei ole kallis. Jos ostaa kaiken valmiina, yhteen tupaan saa menemään satoja euroja.

– Joskus ostan ruokaa pakkauksen enkä sen sisällön takia. Pakkauksesta voi saada vaikka uima-altaan, konvehtirasioiden muoviosat saattavat olla hyviä astioita ja kahvitikuista voi tehdä ovi- ja ikkunalistoja. Lyijykynän terotusroskasta tuli kellarin katolle aidon näköinen sammal. Kellarin hyllyillä olevat mehupullot ovat silmätippapipettejä, Latva-Karjanmaa luettelee esimerkkejä.

Toinen koukuttava asia nukkekodin rakentamisessa naisen mielestä on se, ettei työ ole koskaan valmis. Jos tekeminen alkaa loppua, harrastajat vaihtavat talojen sisustusta esimerkiksi vuodenaikojen mukaan.

– Jos olisi enemmän tilaa, tekisin nukketaloista kokonaisen kylän. Onneksi pieniä asetelmia voi tehdä esimerkiksi kynttilälyhtyihin tai lasivateihin, Latva-Karjanmaa vinkkaa.

Mitä nukkekodeissa tapahtuu seuraavaksi?

– Ensimmäiseksi pitäisi pyyhkiä pölyt, aulaan pitäisi kutoa uusi matto, lastenhuone kaipaa sisustusta ja moottoripyörä pitäisi laittaa kevätkuntoon, Latva-Karjanmaa listaa.