Uutiset

Dianan kuolemasta on 25 vuotta – Dokumenttielokuva avaa sydänten prinsessan tarinan

Prinsessa Dianasta puhutaan mediassa edelleen, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo neljännesvuosisata.
Prinsessa Dianasta puhutaan mediassa edelleen, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo neljännesvuosisata.
Kuva: Parkerphotography / Alamy Stock Photo. Elokuvan kuvitusta.
  • Kati Ala-Renko

Prinsessa Dianan kuolemasta tulee tänään keskiviikkona kuluneeksi 25 vuotta. Uusi dokumenttielokuva kertoo sydänten prinsessan tarinan.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Elokuva:

The Princess 2022. Ohjaus ja käsikirjoitus: Ed Perkins. Ensi-ilta elokuvateattereissa 15.9.

Walesin prinsessa Dianasta on valmistunut täysin arkistomateriaaliin perustuva dokumenttielokuva. Dokumentti käy läpi prinsessan julkisen elämän kronologisesti vuodesta 1981 aina hänen kuolemaansa eli vuoteen 1997 saakka.

Median ja kansan kiinnostus Iso-Britannian seuraavan hallitsijan, prinssi Charlesin tulevaa vaimoa kohtaan oli alusta lähtien valtavaa. Elokuvan alussa nähdään ujo ja hämmentynyt parikympppinen Lady Diana Spencer. Hän yrittää vielä elää tavallista elämää, mutta saa jo tuntea toimittajat kadullakin kimpussaan utelemassa.

Dianasta piirtyy nopeasti kuva teeskentelemättömänä prinsessana, joka osaa kohdata ihmisen kuin ihmisen. On helppo ymmärtää, miksi hän nousi valtaisaan kansansuosioon. Toki kritiikkiäkin prinsessaa kohtaan nähdään.

Arkistodokumenttia seuratessa katsoja tietää jo paljon. Alun vilaukset Camilla Parker-Bowlesista herättävät monenlaisia ajatuksia.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vaikeaa prinsessaelämää

Dokumentti näyttää häät ja jälkikasvun syntymän, mutta pikku hiljaa elokuva saa vakavampia sävyjä avioliiton rakoillessa.

Prinsessan kasvoilla ei enää asu ilo vaan viiltely, bulimia, erilliset makuuhuoneet ja rakastajasyytökset ottavat jalansijaa. Keltainen lehdistö julkaisee Charlesin ja Camillan lemmenpuheluita.

Vaikka kertojanääntä ei arkistodokumentissa ole, Perkinsin dokumentissa pysyy kärryillä monestakin syystä.

Prinsessan tarina on jo tuttu ja se etenee aikajärjestyksessä. Syvyyttä elokuvaan saa lisää, jos on seurannut kuoleman jälkeisiä vuosien jälkipyykkejä.

Videomateriaalia on haalittu kiitettävän monipuolisista lähteistä. Perinteisten haastattelujen, taltiointien ja uutisten lisäksi tarjoillaan näkymiä paparazzien kameroiden läpi ja myös tavallisten kansalaisten videopätkiä.

Esimerkiksi elokuvan lopussa seurataan Dianan kuolemaa tavallisen kortinpeluuporukan illanistujaisten kautta. Televisio on päällä ja tunnelma riehakas. Sitten uutiset kertovat, miten prinsessa Diana on menehtynyt auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Tunnelma muuttuu kuin veitsellä leikaten.

Lähes kaksituntisen dokumentin loppu koskettaa. Prinssit William ja Harry olivat vain 15- ja 12-vuotiaita äitinsä hautajaisissa, kuninkaallisen etäisyyden päässä toisistaan, päät painettuina alaspäin, kameroiden kuvatessa.

Myöhemmin on uutisoitu, että Charles olisi perinteiden mukaisesti kieltänyt poikia itkemästä hautajaisissa. Järkyttää ajatella, millaisia traumoja tällainen voi lapsiin jättää.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pinkkiä. Prinsessa Diana Ascotin raviradalla.
Kuva: Kent Gavin. Elokuvan kuvitusta.

Numerofaktoja prinsessa Dianasta

Dianan kihlasormuksessa oli Diana 14 solitaire-timanttia, 12 karaatin sininen ovaali Ceylon-safiiri ja 18 karaatin valkokultaa.

Dianan hääpuvussa oli 7,6 metriä pitkä huntu. Puku maksoi 9 000 puntaa.

Dianan ja Charlesin häitä seurasi yli 750 miljoonaa televisiokatsojaa.

Dianalle pystytettiin patsas Kensingtonin palatsin puutarhaan. Se paljastettiin 1. heinäkuuta 2021, jolloin Dianan syntymästä oli kulunut 60 vuotta.

Dianan hautajaiset nähtiin televisiossa suorana lähetyksenä 185 maassa, ja niitä seurasi lähes 2,5 miljardia katsojaa, Suomessakin puolitoista miljoonaa.

Kukkia ja suruviestejä Kensingtonin palatsin edustalla prinsessa Dianan hautajaispäivänä vuonna 1997.
Kuva: Jeremy Sutton-Hibbert / Alamy Stock Photo. Elokuvan kuvitusta.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka