Influenssa on jokavuotinen riesa. Tautiin liittyy avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä. Vastauksia pohtii Terveystalon tiedotteen pohjalta yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.
Kausi-influenssa on joka vuosi erilainen
– Etukäteen ei voi tietää, kuinka raju tai kevyt epidemia on tulossa. Influenssavirus muuttuu nopeasti, jotta se välttäisi kehomme puolustusmekanismeja. Influenssarokote valmistetaan käyttämällä niitä viruskantoja, joiden oletetaan aiheuttavan seuraavan kauden epidemian. Viime vuonna otettu rokote ei siis suojaa tulossa olevalta influenssalta.
Influenssa tarttuu noin joka toiseen, joista joka toinen saa oireita
– Emme tiedä, miksi tauti tarttuu toiseen ja toiseen ei tai sitä, miksi toinen saa oireita ja toinen ei. Lapsena sairastettu influenssa voi vaikuttaa siihen, miten keho reagoi tautiin aikuisena. Tiedämme myös, että riskiryhmiin kuuluvat ihmiset saavat influenssassa rankempia oireita ja useammin vakavia jälkitauteja.
– Koronavirus toimii samalla tavalla: kolmannes ihmisistä sairastaa sen ilman oireita.
Eniten influenssaa levittävät oireettomat
– Eniten influenssaa levittävät tartunnan saaneet, mutta vielä oireettomat ihmiset 1-2 päivää ennen oireiden alkua. Perusterveidenkin on tärkeä ottaa influenssarokote, sillä rokotteella ei suojele vain itseään, vaan esimerkiksi lähipiiriin kuuluvia riskiryhmäläisiä.
– Seuraava herkästi tartuttava vaihe on influenssan kolmas oireinen päivä. Silloin oireet ovat yleensä pahimmillaan.
Influenssaan on vaikea kehittää täsmälääkettä, sillä virukset muuntautuvat
– Yleisesti tauti pitää vain sietää ja sairastaa, sillä tehokasta täsmälääkettä on vaikea kehittää. Viruslääkkeitä käytetäänkin hyvin rajallisesti, esimerkiksi silloin, jos henkilö sairastaa puolustuskykyä heikentävää sairautta. Parhaimmillaan lääkkeet vähentävät oireilua päivän tai kaksi, kun lääkityksen aloittaa tarpeeksi ajoissa.
– Rokote on aivan ylivoimainen taistelussa influenssaa vastaan. Vaikka rokote ei suojaa sataprosenttisesti tartunnalta, se kuitenkin lieventää oireita. Mitä suurempi osa väestöä influenssarokotteen ottaa, sen tehokkaampi suojasta tulee.
Influenssa aiheuttaa enemmän keuhkokuumetta kuin tavallinen flunssa
– Influenssa aiheuttaa jälkitautina keuhkokuumetta enemmän kuin perusflunssat. Influenssa on kunnon rääkki keholle. Mitä huonommassa kunnossa keho on esimerkiksi tupakoinnin takia, sitä pahempia seurauksia voi tulla.
– Yleisimpiä influenssan jälkitauteja keuhkokuumeen lisäksi ovat poskiontelontulehdus, sydänlihastulehdus ja aivokalvontulehdus. Lapsilla tavallinen jälkitauti on korvatulehdus.
Influenssaa on vaikea erottaa muista flunssataudeista, mutta lihaskivut kertovat paljon.
– Influenssaa testataan vastaanotolla loka-marraskuussa, kun selvitetään taudin etenemistä ja yleisyyttä. Kun tautia on jo liikkeellä, ei virusta yleensä enää testata.
– Hoito on aina oireenmukaista. Lääkärinä kiinnitän erityisesti huomiota potilaan lihaskipuoireisiin. Todennäköisesti influenssa aiheuttaa enemmän lihaskipua muihin tauteihin verrattuna siksi, että influenssan rankat oireet aktivoivat puolustusjärjestelmää siten, että lihaksistoon tulee tulehduksellinen tila.
Myös lapset kärsivät influenssasta
Terveystalon lastenlääkäri Péter Csonka on huolissaan harhaluulosta, jonka mukaan influenssa olisi lapsille vaarattomampi kuin aikuisille.
- Kausi-influenssa iskee yhtälailla lapsiin kuin aikuisiin, mutta lapsia rokotetaan vain harvoin.
Vuosittain noin joka viides lapsi sairastaa influenssan. Influenssa altistaa jälkitaudeille, kuten korvatulehdukselle ja keuhkokuumeelle herkemmin kuin muut flunssataudit.
Influenssarokotus
Kausi-influenssarokotukset käynnistyvät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella loppuvuoden aikana. Joukkorokotustapahtumia järjestetään marraskuun alusta lähtien.
Maksuttomaan kausi-influenssarokotukseen ovat oikeutettuja raskaana olevat, alle 7-vuotiaat, 65 vuotta täyttäneet, varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset, vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiri sekä sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluvat.
Nyt influenssarokotuksen voivat saada myös ne, jotka työnsä tai muun olosuhteen vuoksi ovat suuressa lintuinfluenssaviruksen tartuntariskissä. Näitä ovat esimerkiksi turkistarhoilla ja siipikarjan parissa työskentelevät, virkaeläinlääkärit sekä laboratoriotyöntekijät, jotka työskentelevät lintuinfluenssan näytteenoton parissa.
Kausi-influenssarokotteen yhteydessä voidaan antaa myös koronarokote, mikäli rokotettava henkilö kuuluu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen määrittelemiin tehosteannoksen kohderyhmiin.
Tehosterokotusta tarjotaan raskaana oleville, 65 vuotta täyttäneille, 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille henkilöille sekä 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Rokotteena tehosteannoksissa käytetään uutta Comirnaty XBB.1.5 -varianttivalmistetta.
