Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut alueen asukkaat kyselemään väestönsuoja-asioista myös Etelä-Pohjanmaalla. Vastaus on karu: Yleisiä väestönsuojia eli paikkoja, joihin mennään suojaan sotilaalliselta hyökkäykseltä ja joista vastaavat viranomaiset, on vain suurimmissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa.
Etelä-Pohjanmaalla tilanne on samankaltainen kuin monessa muussakin maakunnassa. Väestönsuojia on, mutta ne ovat yksityisissä tai kunnallisissa kiinteistöissä ja ovat tarkoitettuja vain niissä asuville ja työskenteleville.
– Yleisiä, kaikille tarkoitettuja suojatiloja ei maakunnan alueella ole, toteaa palopäällikkö Juha Turkulainen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.
Suojia on vähemmän kuin suomalaisia
Sisäministeriö selvitti vuosi sitten väestönsuojapaikkojen määrän. Selvityksen mukaan Suomessa on 50 500 väestönsuojaa. Suurin osa niistä sijaitsee kouluissa, sairaaloissa ja kauppakeskuksissa. Väestönsuojissa on paikkoja 4,8 miljoonalle ihmiselle. Suomen asukasluku on 5,5 miljoonaa. Helsingin hyvinvointialueella suojapaikkoja on 34 prosenttia enemmän kuin väestöä. Huonoin tilanne on Etelä–Pohjanmaalla, jossa paikkoja on 48 prosentille asukkaista.
– Etelä–Pohjanmaalla on paljon asuinalueita, joissa ei ole isoja rakennuksia kuten kerrostaloja tai kouluja. Silloin väestönsuojia ei tarvitse rakentaa ja siksi tilasto näyttää tällaiselta, selvitti viime keväänä Ilkka-Pohjalaiselle projektipäällikkö Ira Pasi sisäministeriöstä.
Muitakin keinoja on
Sisäministeriön mukaan Suomessa on suojapaikkoja riittävästi: tilanne, missä koko väestö tarvitsisi yhtä aikaa suojaa, on erittäin epätodennäköinen. Lisäksi väestönsuojat ovat vain yksi väestön suojaamisen keinoista. Muita keinoja ovat ihmisten omaehtoinen siirtyminen tai evakuointi turvallisemmalle alueelle sekä tilapäisten suojien rakentaminen.
Haja-asutusalueilla ja maaseudulla asuvilla ei asiantuntijoiden mukaan väestönsuojaan suojautumisen tarve ole niin todennäköinen kuin kaupungeissa, sillä harvaan asutuilla alueilla aseellisen iskun uhka on kaupunkikeskuksia huomattavasti vähäisempää.
– Jos väestönsuojaa ei ole lähellä, sitä vain ei sitten ole. Tarvittaessa rakennetaan tilapäisiä suojia etenkin omakotitaloalueille. Sisälle suojautumista on syytä suunnitella jo ihan arjen onnettomuuksienkin varalle. Vaaratiedotteissa saatetaan kehottaa asukkaita suojautumaan sisälle esimerkiksi lähialueella tapahtuvien tulipalojen ja kemikaalionnettomuuksien takia, Turkulainen selventää.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kuntia ei velvoiteta
Kunnilla ei ole velvollisuutta rakentaa väestönsuojia. Suurin osa Suomen väestönsuojista on kiinteistökohtaisia. Väestönsuoja täytyy nykylain mukaan tehdä rakennukseen, jonka kerrosala on yli 1200 neliötä sekä yli 1500 neliön teollisuus- ja liikerakennuksiin.
Seinäjoen alueen väestönsuojien paikkoja Turkulainen ei paljasta.
– Ukrainan sota on osoittanut, että venäläiseen sodankäyntiin kuuluu tavoite murtaa maanpuolustustahto kohdistamalla aseellisia iskuja siviilikohteisiin. Väestönsuojan paikkatiedon julkaiseminen olisi ilmaista palvelua ulkomaiden tiedustelupalveluille ja vaarantaisi siten asukkaiden ja työntekijöiden suojautumistoimet.
Väestönsuojasta huolehtiminen kuuluu kiinteistön omistajalle. Normaalioloissa väestönsuojia voidaan hyödyntää esimerkiksi varastoina, kuntosaleina tai kerhotiloina.
Väestönsuoja pitää pystyä ottamaan käyttöön 72 tunnin eli käytännössä kolmen päivän varoitusajalla.
– Tiloissa voi olla erilaisia hyllyjä ja rakenteita, kun ne vain saadaan purettua 72 tunnin sisällä ja saatettua suoja siihen käyttöön, mihin se on varsinaisesti rakennettu. Lisäksi täytyy olla mietittynä, mihin tavaraa varastoidaan, jos väestönsuoja joudutaan ottamaan käyttöön.
Taloyhtiöillä ja kiinteistöillä, joilla on väestönsuojan rakentamisvelvoite, on käytännössä myös pelastussuunnitelman laatimisvelvoite. Myös vastuu tiedottamisesta ja ohjeistamisesta on kiinteistön omistajalla.
– Asukkaan ja työntekijän pitäisi olla tietoinen siitä, missä väestönsuoja on sekä koska ja miten sitä käytetään. Jos tietoa ei ole, käytännössä väestönsuojapaikkaa ei ole.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Sota pakottaisi pientaloasujat rakentamaan omat pommisuojat
Valmiuslain puitteissa suomalaisia pientaloasujia voitaisiin velvoittaa rakentamaan kotiinsa tilapäinen väestönsuoja. Käytännössä tilapäisen väestönsuojan rakentamista vaativa poikkeustilanne olisi sota tai hyökkäys, johon liittyisi asevaikutuksen vaara.
Palopäällikkö Juha Turkulainen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta kertoo, että tilapäinen väestönsuoja voisi olla esimerkiksi omakotitalon kellari tai jopa talon sivustalle maahan kaivettu monttu. Omakotitalosta ei väestönsuojan veroista tilaa saa, mutta paljon voi silti tehdä.
– Rakennelman tarkoitus on suojata asukkaita aseiden sirpale- ja painevaikutuksilta sekä vaarallisilta kemikaaleilta. Tärkeintä on vahvistaa rakenteita esimerkiksi suojaamalla ikkuna-aukot hiekkasäkeillä ja levyillä sekä tehdä tilasta mahdollisimman tiivis.
Lämmöneristykseen sopivat palopäällikön mukaan rakennusvillat tai muut eristemateriaalit. Hätätapauksessa voisi hyödyntää kotoa löytyviä tekstiilejä kuten peittoja, lakanoita, pressuja ja vaatteita. Suojapaikkaan tulisi varata myös työkaluja siltä varalta, että talo romahtaa sen päälle.
Pelastuslaitokset ovat kehottaneet jo vuosia suomalaisia hankkimaan kotivaraa, jonka turvin koko perhe lemmikkeineen selviää vähintään 72 tuntia.
– Ennakointi on kaiken a ja o. Litran muovipullo ei kanna kovin pitkälle eikä siivoussanko ole paras vaihtoehto juomaveden kuljettamiseen.
Turkulainen painottaa, ettei poikkeustilanteisiin varautuminen ole panikoimista.
– Se on normaalia maalaisjärjen käyttöä. Kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä.
