Kosolan talo Lapualla avaa ovensa itsenäisyyspäivänä. Kokonaan Lapuan tuomiokirkon vieressä olevan talon restaurointi ei ole vielä valmis. Ensimmäisenä avataan kievari eli ravintolatilat Kosolantien suuntaisesti olevaan matalaan rakennukseen.
Talon nykyinen isäntä Jari Vesanen on kunnostanut 200 vuotta vanhaa, punamullalla maalattua taloa reilut pari vuotta rakennusperinteitä kunnioittaen.
– Taloa restauroidaan materiaaleja säästävin periaattein ja niin hyvin, että se kestää vähintään 200 vuotta.
Sadan vuoden tauko
Kievari Kosolan taloon avattiin ensimmäisen kerran vuonna 1900. Se sulki ovensa 1920-luvulla.
Sadan vuoden jälkeen vastuun ravintolatoiminnasta ottavat Seinäjoella Juurella ja Äärellä ravintoloita pyörittävät Miia Keski-Nikkola ja Jani Unkeri. Kahvila- ja lounaspuolesta huolehtii lapualaisen Hyväskän omistaja Olli Lahdensuo.
Ravintolat ovat auki tilauksesta. Sadan neliön tilaan mahtuu 80 henkeä.
– Avajaisissa on itsenäisyyspäivänä juhla-ateria. Sen jälkeen luvassa on niin ruoka- kuin kakkubuffettejakin, mainostaa talon emäntä ja historiasta vieraille kertova Heli Karhumäki.
Historia valttikorttina
Kosolan talo on Lapuan maamerkki, mutta sillä on suuri merkitys koko Suomen historiassa. Itsenäisyysliikkeen yhdeksi kiintopisteeksi Kosolan talo nousi Venäjän sortokaudella 1900-luvun alkuvuosina, kun sen suojissa kokoontuivat suomalaisuusaatteen ja jääkäriliikkeen aktivistit.
Talo toimi jääkärivärväyksen etappina, jonka kamareissa piiloteltiin ja varustettiin Saksaan matkaavia miehiä. Vintillä pidettiin suojeluskunnan ampumaharjoituksia ja leivintuvassa kuivattiin räjähdysainetta yläkerran pommitehtaan tarpeisiin aivan venäläisten nenän alla.
Kosolan talon toiminnat ja markkinointi keskittyvät vahvasti historian ympärille. Aiheita riittää sotahistorian ulkopuoleltakin, sillä usean omistajasuvun aikana rakennus on kuhissut kaupallista, sivistyksellistä, hengellistä ja poliittista toimintaa.
Kosola on ollut edistyksellinen maatila ja aikansa Ideapark puoteineen ja verstaineen. Talon pihamailla ovat mellastaneet puukkojunkkarit ja sen huoneissa ovat asuneet vuokralla näiden taltuttaja.
– Trendinä on siirtyä elämysmatkailusta merkitysmatkailuun. Täällä se tarkoittaa sitä, että ruokailun ohessa kerrotaan kiehtovia tarinoita talon entisestä elämästä, Karhumäki selvittää.
Historian elävöittämiseksi Kosolan taloon rakennetaan Vihtori Kosolan työhuone. Näytteille tulee myös muuta aineistoa talon syntyajoista nykypäiviin saakka.
Neljännes valmiina
Kosolan talo koostuu kahdesta rakennuksesta, jotka muodostavat L-muotoisen kokonaisuuden. Kiinteistössä on noin 700 neliötä. Nyt siitä on valmiina neljännes.
Lapuanjoen suuntaisen, kaksi- ja puolifooninkisen osan restaurointi on vasta alkutekijöissä. Aikanaan sinne on tulossa ainakin juhlatiloja, majoitustilaa ja lahjatavaramyymälä.
– Minkäänlaisia aikatauluja projektilla ei ole. Talo valmistuu sitä mukaan kuin isännän kukkaro antaa myöden, Karhumäki selvittää.
Yksi kokoustila yläkerrassa on jo valmiina. Sen ja kievarin tilojen sisustus kertoo siitä, miten ajatuksella taloa on kunnostettu. Yhden huoneen tapetti on mallinnettu ja tulostettu perinnetapettitehtaassa seinästä löytyneen pienen tapettiriekaleen mukaan. Vanhoja tapetteja on jäljennetty myös käsin maalaamalla.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Tositarina: Kosolan puukkojunkkari ja ”ruma fallesmanni”
Toisin kuin usein luullaan, Kosolan talo ei saanut nimeään Lapuan liikkeen johtajasta Vihtori Kosolasta, vaan tämän isästä Iisakki Kosolasta.
Nuorena häjyjen joukoissa riehunut Iisakki oli istunut miestaposta 11 vuotta Turun vanhassa vankilassa, mutta ahkerana miehenä tienasi vankilassa tuntuvan pääoman, jolla vapauduttuaan osti tämän suurikokoisen asuin- ja liiketalon vuonna 1891.
Päähäjyt Antti Isotalo ja Antti Rannanjärvi olivat myös istuneet tuomionsa, ja heidän taltuttajansa, Kauhavan kuuluisa ”ruma fallesmanni” Adolf Hägglund nautti olojen rauhoituttua sankarimainetta. Sankaruus kuitenkin romahti nolosti, kun hän itse lipsui rikoksen rajamaille.
Perimätiedon mukaan Hägglund asui Kosolassa vuokrahuoneessa 1888-1889 ollessaan selvittämässä Lapualla veljensä Felixin kuolinpesää. Kuuluisuuden oleskelu Lapualla herätti suurta huomiota.
Felix-veli oli toiminut Lapualla nimismiehenä ja perustanut sinne Hissan oluttehtaan. Olutta sai myydä vain kievareissa paikalla juotavaksi, mutta Hissan olutta väitettiin myytävän Kauhavalla suuria määriä laittomasti.
Adolfin oli jo vuosia epäilty suhtautuvan asiaan löperösti, ja hänen saatuaan tehtaan nyt veljensä perintönä syytökset oman edun tavoittelusta repesivät avoimiksi. Maineensa puhdistamiseksi hän myi osuutensa oluttehtaasta, mutta joutui asiasta kuitenkin pitkille ja häpeällisille käräjille.
Näin kunnia ja häpeä voivat yllättävällä tavalla vaihtua. Iisakki Kosola menestyi nyt liikemiehenä ja perusti kotitaloonsa vuonna 1900 kievarin matkalaisten muonittamiseen ja majoittamiseen.
Hänen kuoltuaan kievaria jatkoivat 1920-luvulle saakka hänen poikansa Vihtori ja tämän vieraanvarainen vaimo Eelin Lahdensuo.
Heli Karhumäki
Kosolan talon emäntä ja tarinankertoja
